Onko lyyran ostaminen ylioppilaan äidille vielä oikeasti käytössä?

Se on joillekin äideille hieno juttu. Mitäs se nyt sinua haittaa?

Olin kaksissa juhlissa lauantaina, kummallakin äidillä oli lyyrat rintapielessä, mutta eivät mitenkään kyllä keuhkonneet niistä. Minulla niitä ei ole, enkä ostanut äidilleni sellaista silloin 30 vuotta sitten. 

Ostin aikoinaan äidilleni lyyran ja se oli ihan mehuissaan, käyttää sitä vieläkin.

Ja mistähän olet keksinyt, että kalvosinnapit ovat pois muodista? Kertoo enemmänkin miehesi pukeutumistasosta, kuin muodista, jos et niitä ole enää nähnyt...

Meillä oli lauantaina ammattiin valmistuneen poikamme juhlat ja eräällä kutsutulla oli rintapielessään kolme lyyraa, vaikkakin edes yo-juhlista ei ollut kyse, eikä rouva ollut menossa enää kenenkään lakkiaisiin. Hieno ele. Itse voisin kaivaa lyyrani sitten ensi vuonna, kun naapurin poika pääsee ylioppilaaksi, toivottavasti.

Olin kaksissa ylioppilasjuhlissa ja kummassakin oli äidillä lyyra. Kiva tapa.

90-luvulla tuo oli itsestäänselvyys, meidän perheessä. Ja munkin äiti on edelleen aivan fiiliksissä lyyristaan.

Jos nyt tilanne olisi ajankohtainen, kysyisin suoraan mammalta, kaipaako tuollaista korua. Minusta se on kiitos tai kunnianosoitus äidille :)

Taasko itänaapurin iskurityöläinen on täällä halventamassa ylioppilaita ja vanhoja tapoja?

On kai se tapa vielä voimissaan. Olin juuri lakkiaisissa, joissa sekä ylioppilaan äidillä oli lyyra että molemmilla mummoilla oli lyyrarivistö.

Itse en ostanut äidilleni lyyraa silloin reilu parikymmentä vuotta sitten kun kirjoitin, hän ei sellaista halunnut.

Opin vasta vuosi sitten, että ylioppilaiden äidit voivat kiinnittää lasten lyyrat omaan valkolakkiinsa Vappuna. 

Tiedätkö, että on ollut ja on edelleen ihmisiä, jotka pitävät arvossa perinteitä = vanhanaikaisia juttuja.

Minä en olisi äitinä lyyrasta välittänyt, mutta ylioppilaslapseni halusi sellaisen antaa.

Kyse ei suinkaan ole siitä, että ylpeillään rintapielessä komeilevalla lyyrarivillä vaan siitä, että lapsi haluaa äidilleen jonkun konkreettisin tunnustuksen siitä tuesta, jonka ansioista on ylioppilaaksi päässyt. Näin ainakin meillä, kun en minä edes tiedä, miten ja milloin sitä lyyraa muulloin käytetään, kun lapsen ylioppilasjuhlissa.

Pääsin ylioppilaaksi vuonna 2004 ja ostin äidilleni lyyran. Samoin ovat tehneet sisarukseni, jotka tosin ovat kirjoittaneet vuosia ennen minua.

Minulle lapset on hankkineet lyyrat ja anopilla ei niitä ole vaikka lapset ovat ylioppilaita,  ja selvästi se lyyrattomuus häntä jotenkin kalvaa, koska jaksaa siitä aina huomauttaa, kun jossain lakkiaisissa nähdään. 

Miten kalvosinnapit ovat mennyttä aikaa? Jos on sellainen paita, jossa ei ole nappeja niin on pakko olla kalvosinnapit. Eikös?

Olin kaksissa juhlissa ja toisella oli lyyra.

Itse kirjoitin 1987 enkä ostanut lyyraa. Äitini sanoi, että käytä rahasi parempaan.

Kuinka myöhään sellaisen voisi ostaa? En tajunnut aikanaan kun äiti vihjaili.

No onhan äidinlyyrat ihan vanhanaikaisia. Jäänne ajalta, jolloin yo oli jotain suurta ja ne käveli lakit päässä koko kesän. Eihän nyt kukaan nuori edes laita vappuna lakkia päähänsä ellei ole hieman retardi. Ja noista kalvosinnapeista. Varmaan linnan juhlissa ja häissä sulhaselle, mutta ei muilla.