Olen nössö nainen
Olen reilu 30-vuotias ja auttamattoman nössö. Mies, lapset ja ystävät käyttävät hyväksi. Työkaverit varsinkin. Anoppi on pahin. Pelkään konflikteja ja teen aina työt muiden puolesta. Tänään miespuoleinen työkaveri toi viittinsä minulle kun sanoin toimistossa olevan viileää. Aloin itkeä. Kukaan ei ole vuosiin tehnyt mitään tuollaista. En ymmärrä mitä minulle on tapahtunut. Miksen voi olla normaali. Kohtalotovereita?
Kommentit (5)
Mies halusi kolmannen lapsen vaikken itse halunnut. Suostuin koska omaan pakkomielteen miellyttää. Täytyy sanoa, että tämä kolmas on syyni elää. Kahdella uhma alkoi 1-vuotiaana ja jatkuu edelleen jo yli 10-vuotiaana. Tämä pieni on enkelini ja yhtä nössö kuin minä. Muuten elämäni on hirveää. Vanhemmat lapset haukkuvat ja isänsä myös..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies halusi kolmannen lapsen vaikken itse halunnut. Suostuin koska omaan pakkomielteen miellyttää. Täytyy sanoa, että tämä kolmas on syyni elää. Kahdella uhma alkoi 1-vuotiaana ja jatkuu edelleen jo yli 10-vuotiaana. Tämä pieni on enkelini ja yhtä nössö kuin minä. Muuten elämäni on hirveää. Vanhemmat lapset haukkuvat ja isänsä myös..
Ap
Voimia <3 Kauhean vaikea neuvoa, koska sama ongelma. Oletko harkinnut ammattiapua? Missään ihmissuhteessa ei ole normaalia, että tulet haukutuksi.
Ei kuulosta ihan normaalilta ap.
kannattaisiko ottaa enkeli kainaloon ja muuttaa omaan kämppään ja jättää päänaukojat omanonnensanojaan.
No en voi noita jättää. Toki heistä välitän vaikka se vaikeaa välillä on, kun tuntuu että vihaavat vaikka mitä teen.
Tiedän ettei tämä ole ihannetilanne, mutta en voi pienimmän kanssa karata vaikka se onkin välillä haave. Isäni luona päästään joskus käymään kahdestaan, mutta ne ovat harvinaisia hetkiä..
En tiedä rakastanko miestäni edes. Hän ei ole millään tavalla herkkä tai lämmin. Vanhemmat lapset ovat omaksuneet materialismin jo hyvin nuorena isältään.. Ja se vain pahenee.
Ap
Millainen lapsuutesi oli? Millä ajanjaksolla "sinulle on tapahtunut" jotain? Esitän vain herätteleviä kysymyksiä. Useimmiten roolit ihmissuhteissa muodostuvat ajan saatossa ja alkuvaiheissa, eivät yhtäkkiä.
Ja kyllä, olen kohtalotoveri. En tiedä kuinka ammattitasoista neuvontaa tällä palstalla tähän aihealueeseen oikein on.