Mä en aio ikinä synnyttää

Onneksi ei ole pakko :) En minäkään pystyisi.

Ei oo pakko. Lisääntyminen on oma (ja puolison) valinta.

Samoja ajatuksia täällä. Kyllähän pelkosektion saisi mutta kun pelottaa ja ahdistaa aivan kamalasti se sektiokin. Saatan kyllä tulevaisuudessa mahdollisesti adoptoida :)

Ei ole mikään pakko. :)

Kuten aiemmatkin ovat sanoneet, ei ole mikään pakko. Minulla on yksi adoptiolapsi itselläni, halusin lapsen mutta en raskautta ja synnytystä. Pystyin nyt tarjoamaan hyvän kodin ja rakastavan perheen jo syntyneelle lapselle.

Onneksi voit saada vauvan sektiolla, se kun ei oo synnytys ;)

Sektio? Ongelma ratkaistu.

Loppuraskaudessa ajatus synnytyksestä tuntuu helpottavalta, sitä olis valmis puskemaan sen lapsen pihalle/ tai vastaavasti leikkauttaa sen lapsen pihalle itsestään jo rv 35 tai aiemminkin, olo käy niin tukalaksi että tuo ajatus on sillon vain täydellinen helpotus.

Tietysti näin ei raskaana ollessa ajatus on aika kamala, mutta raskaana on vaan ihanaa ajatella että kohta olo kevenee :DD

Vierailija kirjoitti:

Sektio? Ongelma ratkaistu.

Kun se sektiokin ahdistaa aivan valtavasti. Vatsaan tulee pieni reikä ja sieltä tulee toinen ihminen......

Samankaltaisia ajatuksia mullakin. En nyt siihen muutenkaan pystyisi kun olen mies, mutta tosi hurjaa hommaa. Kärsisin kyllä itse vaikka mitä tuskia rakastamani ihmisen puolesta, mutta olisi hirveää katsella vierestä avuttomana, jos toinen joutuisi mun lapsen pusertamaan tähän maailmaan. Siinä on se raskausaikakin ja kaikenlaisia pysyviä vaurioita tulee monille ilmeisesti. Eikä synnytyslaitoksella ilmeisesti edes saa aina kovinkaan kunnioittavaa kohtelua, mitä nyt olen lukenut.

Hurjaa hommaa tuo lisääntyminen. Toisaalta yksi naispuolinen kaverini sai juuri lapsen ja se on onnellisempi kuin koskaan. Kaipa siitä voi jotain saadakin, jos sitä oikeasti haluaa kovasti.

Kaikkien ei kuulukaan lisääntyä. Synnytys on aika rankan näköstä, ei oo varmaan moni ollu tarkkaan seuraamassa synnytystä..... 😄 tosin on sektiokin todella rankan näköistä.

Jaa, tuostako se syntyvyyden voimakas lasku johtuukin, ihmiset vieraantuvat elämästä. Useamman lapsen synnyttäneenä en oikein ymmärrä tuota ahdistusta. Maapallo toki on liikakansoitettu, mutta ei se oikein ratkaise Suomen huoltosuhdetta. Varsinkin, kun niin moni ei halua tänne maahanmuuttajiakaan.

Jos synnytys on pitkä, vauvalla on kaikki hyvin ja epiduraali toimii, synnytyksen aikana voi ottaa nokoset ennen ponnistusvaihetta.

Hormonit auttavat hirveän paljon.

Sektio ei kyllä tilastojen valossa ole äidillä millään lailla helpompi tapa tuoda lapsi maailmaan. Päinvastoin, siinähän vakavien komplikaatioiden riski on 2-4 kertainen. Ja kyllä, myös suunnotellussa sektiossa, kosla kyse on suuren leikkauksen riskeistä. Esim. suolilama, leikkausalueen ja vatsanpeitteiden sekä sisäelinten tulehtuminen ja sieni-infektio, verenmyrkytys, kohdunpoisto, hallitsematon verenvuoto, vahinkoperfuusio virtsarakkoon ym. Puhumattakaan siitä, että toista tai kolmatta ym. lasta odottaessa sektioarpi voi revetä ja äiti saada sisäisen verenvuodon. Ei mitään pikkujuttuja.

Naisen keho on kyllä käsittämätön. Kaikkeen se pystyy :)

Tai no ei valitettavasti aina..mutta yleensä kyllä.

Minä synnytin 18-vuotiaana ja synnytys meni hyvin. En huutanut tai kiroillut. Joten luulen, että sinäkin pystyt siihen. Varmaan lähes kaikki naiset siihen pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Sektio ei kyllä tilastojen valossa ole äidillä millään lailla helpompi tapa tuoda lapsi maailmaan. Päinvastoin, siinähän vakavien komplikaatioiden riski on 2-4 kertainen. Ja kyllä, myös suunnotellussa sektiossa, kosla kyse on suuren leikkauksen riskeistä. Esim. suolilama, leikkausalueen ja vatsanpeitteiden sekä sisäelinten tulehtuminen ja sieni-infektio, verenmyrkytys, kohdunpoisto, hallitsematon verenvuoto, vahinkoperfuusio virtsarakkoon ym. Puhumattakaan siitä, että toista tai kolmatta ym. lasta odottaessa sektioarpi voi revetä ja äiti saada sisäisen verenvuodon. Ei mitään pikkujuttuja.

Sektio on todella yleinen leikkaus, kyllä ne ammattilaiset osaa! Suuri leikkaus se tietenkin on, sitä en kiellä. Suunniteltu sektio on hyvin turvallinen toimenpide. Jos ongelmia on niin se on lähes aina hätäsektioissa, ja silloin ei ole se pyhä alatiesynnytyskään onnistunut.

Hah. Itse olen varsinainen kermaperse, en kestä verta tai mitään ällötyksiä. Silti olen saanut kaksi lasta normi alatiesynnytyksellä. Ei ole kummoinen juttu. Nykyisin on niin hyvät puudutukset ja lääketieteellinen apu, että ei ole mitään huolta. Ei sinne alapäähän tarvitse itse edes katsoa, kielsin miestäkin katsomasta ettei saa traumoja. :D Meillä meni kuin elokuvissa, mies pyyhki hikeä otsalta ja muutaman ponnistuksen jälkeen oli suloinen vauva sylissä.

Molemmissa synnytyksissä olen toipunut hetkessä, ollut virtaa täynnä ja jalkeilla jo parin tunnin päästä. Pimpsasta ei huomaa mitään eroa, toisen jälkitarkastuksessakin gyne ihmetteli että olempa hyvässä ja tiukassa kunnossa. Ja en todellakaan ole mikään poikkeus, useimmilla kavereillani on ollut täysin normaalit synnytykset ja tuskin mitään vaivoja. Tietysti on mahdollisuus että tulee jotain vaivaa, mutta harvoin ne mitään vakavia on.

Minulla on tällainen tarina ja kokemus, ihan liikaa minuakin aikoinaan peloteltiin ja kauhisteltiin. Päätit miten vain, epämääräisten pelkojen takia ei kannata jättää lapsia tekemättä.

palataan asiaan 10 vuoden kuluttua - ei niitä lapsia tehdä, niitä saadaan. Keskity nyt matkusteluun, bilettämiseen ja shoppailuun työn ohella, vauva-arki on aivan toisenlaista. Synnytystä ei muuten kannata pelätä, enemmän olet kipeä 3-5 viikkoa sen jälkeen, sitten olo helpottaa. N35 (olisi sittenkin pitänyt synnyttää jo 5 vuotta sitten).