Töissä yt-neuvottelut

ties monennetko. Kahvitunneilla keskustelut ymmärrettävästi pyörii niiden ympärillä, ihmiset juoksee pomojen luona panettelemessa niitä kollegoitaan joiden kanssa kuvittelevat kisaavansa firmaan jäämisestä ja muuta sellaista "pikkukivaa". Tänään kahvipöydässä parikymppinen työntekijä tuumasi mulle, että eikö sinä ja muu kääkkäosasto vaan vois jäädä eläkkeelle, mihin te palkkaa enää tarviitte, kun teillä on jo kaikki. Voi tätä ikärasismia, mä täytän vasta 42 ja muu kääkkäosasto on häthätää viidenkympin kieppeillä. Eläkeikään, jota hallitus vaan nostaa ja nostaa, on vielä vähintään 15 vuotta! Sanoin, että eläkkeelle ei noin vain jäädä mikä tuntui olevan ihan outo asia tälle nuorelle. Totesi siihen, että hän aikoo ainakin jäädä neljävitosena eläkkeelle. Kysyin sitten että onko sulla joku yksityinen eläke kertymässä johon keskustelukumppani, että mikä ihmeen yksityinen eläke, kai nyt jokainen voi jäädä eläkkeelle kun haluaa. Ei ole vissiin ihan tullut työurakeskustelua seurattua - paitsi sen verran, että pystyy tuomitsemaan kaikki "kääkät".