Lue keskustelun säännöt.
Introvertin käyttäyminen juhlissa
16.05.2016 |
Oli tosiaan viikonloppuna juhlat joista en olisi mitenkään voinut jäädä pois. Mies sanoi nyt jälkeenpäin että olin käyttäytynyt siellä hieman ylimielisesti enkä seurustellut tarpeeksi ihmisten kanssa. Noh, tottahan se on etten ehkä seurustellutkaan, mutta mä en voi sille mitään. En osaa puhua varsinkaan vanhempien ihmisten kanssa mitään, ja menen jotenkin lukkoon. On muutenki jatkuva sellanen ahistunut olo noissa juhlissa mikä vielä pahentaa tilannetta. Onko täällä sielunkumppaneita ja miten selviätte noista tilanteista? Minä en ole mielestäni ylimielinen ja on aika harmi jos muille sellainen kuva musta jää..
Kommentit (39)
Oon ihan samanlainen... en osaa valitettavasti neuvoa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi en tunne ketään niin ei itsellä tule tommoisia tilanteita enää eteen. Joskus nuorempana oli ihan hirveää aina käydä sukujuhlissa tms kun en uskaltanut mitään puhua.
Mä en jaksa välittää millaisen kuvan jätän... varmaan aika väsähtäneen. Jos mitenkään mahdollista skippaan bileet, ellei se onnistu niin sitten ne on lusittava läpi. Muksun (nyt jo 7v) kanssa voi välillä piipahtaa hälinästä pihalle. Jos joku tule jututtamaan, juttelen takaisin, muuten istuskelen kaffekuppini kanssa ja katselen ihmisiä, en aktiivisesti hakeudu kenenkään seuraan.
Vkl olisi taas tuollainen pakkopulla tiedossa, puolet porukasta aivan tuntematonta, puolet miehen sukua eli ei sielunkumppaneita sielläkään.
Introverttius ei ole sama asia kuin sosiaalisten taitojen puute, joten älä käytä sitä tekosyynä moukkamaisuudellesi. Mäkin olen introvertti, mutta osaan kyllä seurustella juhlissa ja jutella vieraille ihmisille. Introverttius ei myöskään ole sama asia kuin ujous.
Itse en pidä sukujuhlista tms. Ne uuvuttavat ja tuntuu, että saat latoa nauhalta niitä samoja vastauksia ja että sinun tulee olla tietynlainen. Tietty oma käsitykseni nyt voi olla vinoutunut, koska oma sukuni on melkoista patsastelijajoukkoa. Siellä arvioidaan kaikkia ja kysellään vain, että voidaan juoruta eteenpäin ilkeämielisesti. Nokitellaan jokaisessa puheenvuorossa. Vanhemmat mummut haukkuvat/kehuvat nuorten ulkonäköä ja alkavat valittaa, kun et osaakaan pitsinnypläystä tai ristipistotöitä tai mitä tahansa muuta heidän harrastustaan. Mieluiten istuisin hiljaa nurkassa ja piirtäisin.
Sen sijaan miesystävän sukua jaksan nähdä, koska he eivät tärkeile ja tuntuvat aidosti jutustelevan keskenään kiinnostuksesta. Kaikki ovat ystävällisiä ja rentoja. Heidän seurassaan saan vain olla itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OPETELKAA SOSIAALISIA TAPOJA!! Introverttkin pystyy avamaan suunsa ja kysymään vanhemmalta ihmiseltä: Mitä kuuluu?
Sitten kuuntelet tarkkaan ja nappaat vastauksesta seuraavan (avoimen) kysymyksen. Vaikka mitäs Maijalle kuuluu (vanhemman ihmisen lapsi/puoliso/lapsenlapsi)? Oletko kerinnyt käymään mökillä/kirkossa/pitsinnypläyksessä? Mitä on kesä/lomasuunnitelmia?
Harjoitelkaa ja pääsette syvällisempiinkin keskusteluihin...
Hyvä kikka on myös lukea aamunlehti / käydä katsomassa verkkosivuilta / kuunnella radiosta, mistä Suomi tänään puhuu ja aloittaa keskustelu näistä aiheista.
VAATII PIENTÄ VAIVANNÄKÖÄ! Paino sanalla pientä.
Vierailija kirjoitti:
OPETELKAA SOSIAALISIA TAPOJA!! Introverttkin pystyy avamaan suunsa ja kysymään vanhemmalta ihmiseltä: Mitä kuuluu?
Sitten kuuntelet tarkkaan ja nappaat vastauksesta seuraavan (avoimen) kysymyksen. Vaikka mitäs Maijalle kuuluu (vanhemman ihmisen lapsi/puoliso/lapsenlapsi)? Oletko kerinnyt käymään mökillä/kirkossa/pitsinnypläyksessä? Mitä on kesä/lomasuunnitelmia?
Harjoitelkaa ja pääsette syvällisempiinkin keskusteluihin...
Hyvä kikka on myös lukea aamunlehti / käydä katsomassa verkkosivuilta / kuunnella radiosta, mistä Suomi tänään puhuu ja aloittaa keskustelu näistä aiheista.
VAATII PIENTÄ VAIVANNÄKÖÄ! Paino sanalla pientä.
Höh! Itselleni small talk on helppoa, mutta ymmärrän, ettei se ole sitä kaikille. Kyllä ihminen voi olla hiljaakin kohteliaalla tavalla. Sekin on taito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppi seiskalle. Kyse ei nyt ole siitä, että pitäisi hölöttää suuna päänä.
Vaan kyse on sosiaalisista taidoista. Tässä introvertin niksit:
- karsi tilaisuuksia, joihin on "pakko mennä". Mutta kun menet, pyri olemaan kontaktissa, koska senhän takia sinä sukujuhliin menet, et murjottamaan yksin nurkassa. Mene oikeaan aikaan, älä myöhässä, muista tuliaiset ja asiaankuuluva pukeutuminen. Syö tarjoomuksia kohtuudella ja kehu niitä emännälle.
- ota katsekontaktia, kuuntele muiden juttuja, hymyile ja naura vitseille, vaikka edes vähän. Näillä pääsee jo pitkälle. Jos laskeskelet kattopaneeleja, se antaa ylimielisen kuvan.
- pyri seiskan kuvaamalla tavalla saamaan MUUT puhumaan, pääset vähemmällä itse. Kyse ei ole siitä, että tenttaisit ja utelisit, vaan kannustat toisia kertomaan itsestään. Sillä pääsee pitkälle.
- omista kuulumisistasi voit miettiä jo etukäteen pari lausetta, enempää tuskin kukaan utelee. Että "hyvin menee, mutta kesää odottelen kiivaasti, nyt on töissä/opinnoissa loppurutistuksen paikka ja teen pitkää päivää. Lomalla aion käydä xxx:ssä."
Tsemppiä, ei sukujuhlat nyt ole kai kuin pienelle osalle ekstroverteistäkään hirveän ihania tilaisuuksia.
Olen introvertti enkä pidä juhlista mutta kyllä mä ihmisten kanssa juttelen ja kyselen kuulumisia ja varmaan vaikutan ihan sosiaaliselta. Mutta kun juhlat ovat ohi ja pääsen kotiin niin pakko on vetäytyä ihan omiin oloihin ja lähteä yksin vaikka metsään kävelylle tms. jonnekin jossa on hiljaista ja rauhallista eikä tarvitse puhua kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Introverttius ei ole sama asia kuin ujous, sosiaalisten tilanteiden pelko, sosiaalisten taitojen puute, esiintymiskammo tai käytöstapojen puute.
Myös ektrovertti voi olla kaikkia noita.
Vierailija kirjoitti:
OPETELKAA SOSIAALISIA TAPOJA!! Introverttkin pystyy avamaan suunsa ja kysymään vanhemmalta ihmiseltä: Mitä kuuluu?
Sitten kuuntelet tarkkaan ja nappaat vastauksesta seuraavan (avoimen) kysymyksen. Vaikka mitäs Maijalle kuuluu (vanhemman ihmisen lapsi/puoliso/lapsenlapsi)? Oletko kerinnyt käymään mökillä/kirkossa/pitsinnypläyksessä? Mitä on kesä/lomasuunnitelmia?
Harjoitelkaa ja pääsette syvällisempiinkin keskusteluihin...
Hyvä kikka on myös lukea aamunlehti / käydä katsomassa verkkosivuilta / kuunnella radiosta, mistä Suomi tänään puhuu ja aloittaa keskustelu näistä aiheista.
VAATII PIENTÄ VAIVANNÄKÖÄ! Paino sanalla pientä.
Ihan järkyttävän teennäistä schaissea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en käyttäydy juhlissa mitenkään, koska kieltäydyn totaalisesti osallistumasta sellaisiin :D Inhoan niitä äniin syvästi, etten viitsi käyttää elämääni moisten väkisin läpi lusimiseen.
Vierailija kirjoitti:
OPETELKAA SOSIAALISIA TAPOJA!! Introverttkin pystyy avamaan suunsa ja kysymään vanhemmalta ihmiseltä: Mitä kuuluu?
Sitten kuuntelet tarkkaan ja nappaat vastauksesta seuraavan (avoimen) kysymyksen. Vaikka mitäs Maijalle kuuluu (vanhemman ihmisen lapsi/puoliso/lapsenlapsi)? Oletko kerinnyt käymään mökillä/kirkossa/pitsinnypläyksessä? Mitä on kesä/lomasuunnitelmia?
Harjoitelkaa ja pääsette syvällisempiinkin keskusteluihin...
Hyvä kikka on myös lukea aamunlehti / käydä katsomassa verkkosivuilta / kuunnella radiosta, mistä Suomi tänään puhuu ja aloittaa keskustelu näistä aiheista.
VAATII PIENTÄ VAIVANNÄKÖÄ! Paino sanalla pientä.
Tässä taas näkee että ei ole hajuakaan mitä se toiselle voi olla, hyvä se on pälpättää jos itsellään ei ole ongelmia esim totaaliseen lukkoon menemisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Introverttius ei ole sama asia kuin ujous, sosiaalisten tilanteiden pelko, sosiaalisten taitojen puute, esiintymiskammo tai käytöstapojen puute.
Myös ektrovertti voi olla kaikkia noita.
Juuri näin. Introvertille vain suuret juhlat ja ihmisjoukot ovat uuvuttavua. Ekstrovertti saa toisista ihmisistä energiaa, introvertin se polttaa loppuun, jos ei saa tarpeeksi omaa aikaa ja tilaa.
Tämän takia vaihdoin ammattia, koska ympärillä oli koko ajan kollegoja ja lapslt ja näiden vanhempia, kahdeksan tuntua päivässä, viisi päivää viikossa. Viikonloput ja oikeastaan kaiken ajan kotona vain nukuin.
Milloinkaan päivän kuluessa ei voinut olla yksin, ainoastaan niillä harvoilla wc-käynneillä. Kahvihuoneessakin tauolla oli aina kollegoita. Aina.
Ex-lto
Parempi tosiaan jäädä juhlista pois, jos ei pysty muuhun kuin nurkassa murjottamiseen. Meneehän siinä juhlatuuli muiltakin.
Introverttiys ei tarkoita käytöstapojen puutetta. Se ei ole "diagnoosi", jonka taakse voi mennä tytisemään ja pelkäämään sosiaalisia tilanteita. Introvertti on sisäänpäin suuntautunut, mutta ei hänen tarvitse olla moukkamainen.
Miten vaikeaa voi olla viettää muutama tunti häissä tai synttäreillä ja vaikka väkisellä pinnistää hymy naamalle? Sen jälkeenhän voi sitten mennä kotiin "palautumaan" ja märehtimään, että kun se sanoi niin ja se katsoi noin.
Vittu mua ärsyttää tämmöset vellihousut, jotka ei kestä yhtään poistua mukavuusalueelta. Miten te töissä tulette toimeen? Miten olette onnistuneet pariutumaan? Tuottaako puhelin- tai virastoasiointi vaikeuksia vai olisikohan se vaan laiskuutta ja saamattomuutta ja haluttomuutta muuttua...
Vierailija kirjoitti:
Parempi tosiaan jäädä juhlista pois, jos ei pysty muuhun kuin nurkassa murjottamiseen. Meneehän siinä juhlatuuli muiltakin.
Introverttiys ei tarkoita käytöstapojen puutetta. Se ei ole "diagnoosi", jonka taakse voi mennä tytisemään ja pelkäämään sosiaalisia tilanteita. Introvertti on sisäänpäin suuntautunut, mutta ei hänen tarvitse olla moukkamainen.
Miten vaikeaa voi olla viettää muutama tunti häissä tai synttäreillä ja vaikka väkisellä pinnistää hymy naamalle? Sen jälkeenhän voi sitten mennä kotiin "palautumaan" ja märehtimään, että kun se sanoi niin ja se katsoi noin.
Vittu mua ärsyttää tämmöset vellihousut, jotka ei kestä yhtään poistua mukavuusalueelta. Miten te töissä tulette toimeen? Miten olette onnistuneet pariutumaan? Tuottaako puhelin- tai virastoasiointi vaikeuksia vai olisikohan se vaan laiskuutta ja saamattomuutta ja haluttomuutta muuttua...
Eipä noita käytöstapoja tunnu sinullakaan liialti olevan.
Osaan kyllä näytellä sosiaalista, ja olenkin kiinnostunut muista ihmisistä, tietyssä määrin, mutta juhlissa tykkään vetäytyä ihan yhden tai parin seuraan, ja välillä kävellä yksin jonnekin puutarhaan tai parvekkeelle siemailemaan juomaani.
Läheskään kaikkiin kissanristiäisiin en edes mene, esim ystävien lasten synttäreille tai sukujuhliin. Ujo en ole.
Ap:lle neuvoksi: Opettele sanomaan EI. Kaikkiin juhliin ei tarvitse osallistua.
Kutosella on pointti ja jatkankin tuosta näkökulmasta. Jos on introverteissa eroja, niin kyllä on suvuissakin! Minulla (ainakin yhdeltä puolelta) on mukavaa sukua, jossa introvertteja on paljon, muutenkin avarakatseisia ihmisiä. Olin taannoin sukujuhlissa. Assilapseni sai kyhjätä omassa pienessä kotoisassa nurkkauksessaan kenenkään patistelematta ja tulla sieltä seurustelemaan sen verran kuin jaksoi. Käytöstavoissa ei ole puutteita, mutta seurallisuudessa on. Yksi pikkuserkuistani jopa jäi kokonaan pois, koska oli niin introvertti, ettei oikein pärjää niin isossa ihmisjoukossa. Hänen päätöstään ymmärrettiin, kukaan ei panetellut! Siitä itseasiassa koko aihe tuli puheeksi, siis miten monta introverttia suvussa on. Olenkin sitä mieltä, että suuri osa juhlien tukaluudesta introverteille johtuu siitä, että he joutuvat päkistelemään kelvatakseen ihmisten asioista kiinnostuneemmille sukulaisille ja tuttaville, jotka taas eivät juuri lainkaan ponnistele ymmärtääkseen introverttia ja tehdäkseen hänen olonsa helpommaksi.
Ap:n mieskin on ilmeisesti sitä mieltä, että ap:n tulisi hänen mielikseen viihdyttää hänen sukunsa vanhoja ihmisiä, jotta miehellä itsellään olisi mukavampi olo. Kysymys onkin, voiko mies luopua ajatuksesta, että juuri introvertin puolison tulee toimia hänen käyntikorttinaan? Ymmärrän toki, että edustavaa puolisoa voi toivoa, mutta introvertille vaatimus voi olla kohtuuton. Miksi puoliso ei ymmärrä, puuttuuko kykyä vai halua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OPETELKAA SOSIAALISIA TAPOJA!! Introverttkin pystyy avamaan suunsa ja kysymään vanhemmalta ihmiseltä: Mitä kuuluu?
Sitten kuuntelet tarkkaan ja nappaat vastauksesta seuraavan (avoimen) kysymyksen. Vaikka mitäs Maijalle kuuluu (vanhemman ihmisen lapsi/puoliso/lapsenlapsi)? Oletko kerinnyt käymään mökillä/kirkossa/pitsinnypläyksessä? Mitä on kesä/lomasuunnitelmia?
Harjoitelkaa ja pääsette syvällisempiinkin keskusteluihin...
Hyvä kikka on myös lukea aamunlehti / käydä katsomassa verkkosivuilta / kuunnella radiosta, mistä Suomi tänään puhuu ja aloittaa keskustelu näistä aiheista.
VAATII PIENTÄ VAIVANNÄKÖÄ! Paino sanalla pientä.
Tässä taas näkee että ei ole hajuakaan mitä se toiselle voi olla, hyvä se on pälpättää jos itsellään ei ole ongelmia esim totaaliseen lukkoon menemisen kanssa.
Se lukkoon meneminen on eri asia kuin introverttiys. Kuulostaa enemmän pahalta ujoudelta tai jopa paniikkihäiriöltä. Mä en mene lukkoon ikinä, mutta en jaksa ihmispaljouksia ja juhlia vain harvoin. Osaan kyllä small talkin, ei siinä mitään, vaikka en erityisemmin pidäkään siitä. Ihmiset, jotka puhuvat koko ajan, ovat rasittavia.
T. Introvertti ope
Hups otsikossa tietenkin jo virhe 😆