Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka pelkäävät vatsatautia/oksentamista?
15.05.2016 |
Miehelläni oli tällä viikolla pieni vatsapöpö, johon kuului pari oksennusta ja vatsakipua. Minä kuuntelin kauhusta jäykkänä oksentamista ja mietin paniikissa sitä, että jos se tarttuu ja minä joudun oksentamaan. Jo ajatus sellaisesta sai minut ahdistumaan ja järkyttymään.
Seuraavana päivänä töissä minulla oli vähän huono olo joka äkisti voimistui ja tuntui että nyt muuten tulee oksennus. No ei tullut, kun taas onnistuneesti pidättelin ja ajattelin vaan että herranjumala nytkö se tauti tuli, ei ole totta.
Ei onneksi tullut tautia, tuota kovaa pahoinvointia kesti tunnin ja sitten helpotti.
Tänään alkoi äkisti vatsaa koskea ihan julmetusti navan alapuolelta ja vatsa on kurissut hurjasti, vatsa meni ihan kuralle. Pientä pahoinvointia on ja taas täällä ollaan peloissaan että mitä jos alan oksentaa. En vaan voi. En pelkää vain itse oksentamista, vaan myös sitä karmivaa oloa just ennen sitä. Se kun tajuaa mitä kohta tapahtuu, siinä kohtaa tulee aikuisellekin oksentamispelkoiselle kyyneleet silmiin pelosta.
Ja minullahan ei edes ole ollut sitten lapsuuden vatsatautia eli en edes muista siitä mitään, silti pelottaa.
Miten te muut oksentamispelkoiset selviätte vatsataudista? Meneekö koko sairastaminen peloissaan itkien vai tottuuko siihen jossain vaiheessa? Entä te jotka ette pelkää, onko homma ihan piece of cake, mitä nyt vähän epämiellyttävältä tuntuu?
Kommentit (36)
Mies meillä on oksentamiskammoinen ja aina ennen on kyllä huutanut epätoivoissaan ja vaikka mitä ku on meinannu oksentaa tai oksennellu. Nyt kuluneella viikolla oli tauti päällä ja ei se enää sitten ollu millänsäkään, että kai se on alkanut tottua, kun mahatauteja tullut jonkin verran sairasteltua, kun on lapsia.
Itse en pelkää ja ajattelen vaan aina, että kohta tää jo helpottaa ja niin saan itteni tsempattua kestään sen taudin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ja kun saan vatsataudin, niin oksentaminen on tervetullut reaktio, koska se helpottaa oloa huomattavasti, ainakin joksikin aikaa. Se mitä vatsataudissa kammoan, on se järjetön päänsärky, joka minulla kuuluu siihen. Eikä mitään särkylääkettä voi ottaa, koska se ei sisällä pysyisi.
Tuo on ihan oikeasti varteenotettava pelko. Sille on joku oma termikin eli et ole ainoa. Mulle on auttanut vaan se, et on joutunut niihin tilanteisiin ja oon huomannu et niistä selviää. Käytän koko ajan gefilus-tuotteita yms. ja nykyään taudit on huomattavasti lievempiä. Tsemppiä!
Itse pelkään ja inhoan oksentamista myös 😔 Sitten kun joskus oksennan niin ei se niin kamalaa olekaan, lähinnä pelottaa se tyhjän yökkääminen ja kouristelu jos oksettaa eikä tule mitään ulos 😔 Talvella perheessä oli noro ja lapset oksensi yhteensä varmaan 20 kertaa... Siivoilin oksennuksia lattialta ja tyhjensin ämpäriä useita kertoja eikä se ollut oikeastaan yhtään kamalaa. Itselläni norosta tuli ripuli vain, onneksi
Emetofobiahan tämä on oikein viralliselta nimeltään. Voi että toivon niin kovasti, että tämä oireilisi pelkkänä ripulina ja pahoinvointi jäisi vain pahoinvoinniksi... Vatsakivut ovat onneksi helpottaneet jo melkein kokonaan, välillä tulee hetkeksi kivistys jota kestää kyllä.
Äh, mitenhän sitä saisi itsensä rauhoitettua tämän pelon suhteen... Yritän vaan naureskella täällä itsekseni kaikkea typerää ja välillä muistutella ettei se mahdollinen oksentaminen pahaa tee, vie vaan pöpöjä pois ja kyllähän siitä selviää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ihan pakko kysyä. Tuossa äsken kun pahoinvoinnin aalto hetkeksi voimistui ja tärisin hetken tässä istuskellessani niin tuli mieleeni, että tärisevätkö kaikki pahoinvoinnin yltyessä miltei oksennukseen asti, vai onko tämä meidän foobikoiden apua en halua oksentaa -paniikkitärinä? :D Olen aiemminkin miettinyt tätä että miksi sitä pitää täristä kuin kalkkarokäärme...
No mie en tärise, en ole emetofoobikko. Yritän saada oksut tulemaan jos on tuloillaan koska se helpottaa oloa. Jäin vaan miettimään, mistä tuollainen pelko saa alkunsa, liittyykö johonkin lapsuuden kamalaan mahatautiin, vai pöpökammoon vai mihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää olla melko masokisti jos ei vähän pelkää yrkätautia. Nyt on toinen päivä ihan uutta vatsatautia mitä en ole ennen kokenut. Vihloo ja kouristelee mahaa. eilen alkoi ja illalla käytti kuumeen enimmillään 38, 4. Nyt ajoittaista kipua muttei mitään hirveää.
En edes tajua mitä ihmeen pelkäämistä oksentamisessa on. Sehän on ihan luonnollinen asia, ja helpottaa pahaa oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä pelkoa tajuakaan, jos ei itsellä sitä ole. En minäkään tavallaan tajua sitä mikä saa ihmiset kiljumaan ja juoksemaan pakoon nähdessään suomalaisen, pienenpienen hämäkin. Tavallaan tajuan, hämähäkkipelkohan se.
Hei! Mulla on tuo pelko. Ja ymmärrän 100% tunteesi. Tuon tärinän. Minä oon tullut siihen tulokseen että se emetofobia tulee niille joilla ei ole kovin herkkä oksurefleksi. Ite voin yhen käden sormilla laskee kerrat. Jos perheessä tautia niin minä en oksenna. Pelkään sitä niin. Mutta sitte taas pojalla, joka on äärettömän herkkä,älykäs taitava tarkkailemaan ympäristöä, on tämä sama fobia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen vienyt tämän pelon ihan uusiin sfääreihin: OIen mm. ottanut töistä lopputilin kun työpaikalla oli liikkeellä mahatautia etten vaan saisi tartuntaa. Olen jättänyt lapset tekemättä raskauspahoinvoinnin ja koulusta tuotavien tautien pelossa. Ja tietysti olen absolutisti koska en kestäisi krapulaa.
Huh, yöstä selvitty noin puolentoista tunnin yöunilla. Niinhän siinä kävi, että kun tuntitolkulla taisteli oksettavaa oloa vastaan, niin sitä alistui ottamaan ämpärin kaapista ja odottelemaan josko sieltä oksennus tulisi. Kaoin tyhjää kymmenkunta kertaa ja mietin että jumankauta, sitten kun sitä olisi valmis oksentamaan niin ei tule! Urheana jopa litkin vettä että saisin tulemaan ja tulikin pari kertaa sappinesteitä ja vikalla kerralla oikein kunnolla.
Ja nyt joku kuitenkin pyörittää silmiään että no urhoollisuusmitaliko sulle pitäis antaa, mutta olen minä aika tyytyväinen itseeni - ei itkua eikä paniikkia... :)
En ole kohta viiteen tuntiin oksentanut, aletaanko tässä olemaan siltä osin selvillä vesillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin pelkään oksentamista. Niin paljon että taistelen vastaan vaikka olo olisi kuinka kauhea tahansa. Tärisen ja hikoilen ja hengitän vain pinnallisesti. Pinnallinen hengitys estää aika hyvin oksentamista.
Vain silloin oksennan kun sitä ei pysty mitenkään estämään.
Tiedän että olo helpottuisi jos antaisi vaan periksi eikä taistelisi vastaan, mutta pelko on liian kova.
Se on vaikea määritellä mitä siinä pelkää. Yksi on kuitenkin tukehtumisen pelko, mutta siinä on muutakin mitä en edes tiedosta.
Läheiset eivät ymmärrä ongelmaani lainkaan. Yrittävät vaan järkeillä ja pitävät minua typeränä 😖
Kiitos niille jotka vaivautuivat selittämään asiaa, oikeasti kiinnostuksesta kysyin, alapeukuttajat vissiin luuli vähättelyksi. Ehkä joku muukin kuin minä ymmärtää nyt vähän paremmin. 8
Aloin pelkäämään oksentamista kun pari vuotta sitten sairastin pahan noroviruksen. Sitä ennen en ollut oksentamisesta moksiskaan ja se oli juuri minä joka siivoili muiden oksennuksia kun muut ihmiset eivät siihen kyenneet oman oksennuksreaktion pelossa. Noroviruksen jälkeen sain siis jonkun ihme kammon ja en uskalla liikkua ihmisten ilmoilla silloin kuin on epidemioita liikkeellä.
Kun oksettaa niin välttelen itse oksentamista viimeiseen saakkaa.
Kun tuntuu että kohta tulee yrjö niin iskee lähes paniikkikohtauksen oireet. Tiedostan, että itse oksentamisen jälkeen fyysinen olo helpottaa, mutta silti sitä ei halua oksentaa.
Hei minä olen 12 vuotias haluais apua minun kamalaan oksennus pelkoon pelko alkoi Tykkimäki reissu jälkeen kun olin autossa ja oksensin autoon pienen puklun sen jälkeen minun mummo alkoi hössöttää että niinpä tulikin ja ukki aja äkkiään pihalla sitten minun ukki tuli hakemaan minut ulos autosta ihan paniikissa. No sitten siinä join ja pyyhin suun jne. Syy toden näköisesti oli se että olimme tykkimäessä yli kolme tuntia lämpöä oli 32 astetta ja juotiin huonosti serkkuni kanssa ja eikä syötä ollenkaan muutakun aamulla ja myös lippistä en voinut pitää ettei se lennä jonnekin no menin sen jälkeen kotiin ja suoraan suihkuun ihan järkyttyneenä ja sen jälkeen suoraan nukkumaan äitini toi ämpärin viereen,mutta mitään ei tullut yöllä. Aamulla olin vielä aika järkyttynyt ja oli yhä huono olo makailin vain sängyssä ja söin vain 4 Suola makkaraa en mitään muuta. No sitten vain katsoin puhelinta ja pelasin pleikkarilla ssx peliä. No sen jälkeen makasin pahassa olossa monta päivää sängyssä. No nyt on kohta vuosi siintä kauheasta päivästä. Ja kärsin lähes joka päivä pahasta olosta mutta kun on tekemistä niin se häviää tässä kysymykset mihin haluaisin vastauksen.
1.miten saan tämän pahan olon pois?
2.mistä se voisi johtua mitään sairauksia kun sokeri tautia ei ole. Veren sokerit on ok ja allergia ei ole niin paha kuitenkaan
3.miten saan oksennus pelon pois?
4.auttaako käsien pesu mitään, koska pesen niitä jatkuvasti?
5. Olisko mahdollista että olisi kuitenkin joku sairaus?
No ei se mitään mukavaa kyllä ole, mutta helpottaa jos kärsii vatsataudista.
Itse tässä nyt tärisen kammosta kun myös minä pelkään mahatautia eli oksentaminenhan se siinä pelottavinta on mietin vaan kun tuli minullakin vähän huono olo tässä mutta hetki hetkeltä se kyllä vähenee syömään en kyllä pysty ollenkaan
Pikkuhiljaa alan kammoamaan. Itse menen aina superhuonoon kuntoon ja meni on aika brutaalia. Toisinaan päädyn tiputukeen.
Lisäksi lapsella on diabetes eli oksennustauti on vakava paikka ja usein päätyy myös sairaalaan.
En siis varsinaisesti itse oksentamista kammoa, mutta meillä se ei tosiaan ole läpihuutojuttu.