Äsken oli uutisissa yliopistojen ja korkeakoulujen ensikertalaisuus-statuksesta
Tämän kevään haussa varataan tietty määrä paikkoja vain ensimmäistä kertaa opintoihin hakeville. Ensikertalaisuuskiintiö voi korkeimmillaan olla jopa 80%.
Sanottiin myös, että moni voi jättää opiskelupaikan ottamatta vastaan toissijaisesta hakutoiveestaan, koska jos ottaa paikan vastaan, menettää ensikertalaisuusstauksensa, vaikka ei päivääkään opiskelisi.
Onkohan tämäkin uudistus susi jo syntyessään? Tässä on yritetty ajaa takaa sitä, että opinnot päästäisiin aloittamaan nykyistä nuorempina. Nyt vain lisääntyy kikkailu siltä osin, että jätetään opiskelupaikka vastaanottamatta, jos ei päästä haluamalle alalle. Lisäksi tässä on vaarana se, että kohta jumittaa iso määrä opiskelijoita väärällä alalla vailla mahdollisuuksia vaihtaa alaa.
Kommentit (25)
Miksei ensikertalaisia suosittaisi sellaisella tavalla, josta haettaessa saisi X määrän lisää pisteitä? Käsittääkseni aiemmin oli vastaava systeemi... Olikohan se toimimaton vai miksi lakkautettiin.
Kyllä tuosta melkoinen peli on tulossa, koska yliopistoissa ei ole mitään systeemiä, millä voi vaihtaa tiedekuntaa päästyään sisään. Alunperin ideana oli se, että kun sait paikan, saatoit vaihtaa sen mieluisampaan.
Miksi ylipäätään hakea alalle, joka ei kiinnosta? Vai onko joku Jyväskylän yo muka niin surkee että pakko päästä Helsinkiin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuosta melkoinen peli on tulossa, koska yliopistoissa ei ole mitään systeemiä, millä voi vaihtaa tiedekuntaa päästyään sisään. Alunperin ideana oli se, että kun sait paikan, saatoit vaihtaa sen mieluisampaan.
Joissain yliopistoissa voi vaihtaa. Mutta ei sellaisissa, missä on laidasta laitaan koulutussuuntia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuosta melkoinen peli on tulossa, koska yliopistoissa ei ole mitään systeemiä, millä voi vaihtaa tiedekuntaa päästyään sisään. Alunperin ideana oli se, että kun sait paikan, saatoit vaihtaa sen mieluisampaan.
Onhan niissä. Yliopistosta ja alasta riippuen vaatimukset, mitä nopeasti katsoin pääainetta voi edelleen vaihtaa, mutta tietysti sisäänottomäärien suhteessa.
Pääsykokeet pois. Ylioppilaskoe on valtakunnallinen. Järjetöntä tuhlaamista. Missään muualla ei ole tällaista hölmöläisten hommaa. Totta kai alkaa viserrys, että kirjoitin alle todellisen osaamiseni läpä..läpä...mutta sama tilanne on myös pääsykokeiden suhteen. Usassa valmistutaan kandeiksi 21-22-vuotiaina ja se on normitutkinto, joka riittää työelämään. Täällä kaikki pitää kouluttaa maistereiksi yhteiskunnan varoin.. Olisi ollut todella järkevää tehdä maisteriopinnoista maksullinen vaihe. Koulutuksen järjetön yliarvostus laantuisi.
Tuohonkin suunniteltiin sitä, että jos saat paikan etkä ota vastaan, niin menetät silti ensikertalaisuuspaikan
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet pois. Ylioppilaskoe on valtakunnallinen. Järjetöntä tuhlaamista. Missään muualla ei ole tällaista hölmöläisten hommaa. Totta kai alkaa viserrys, että kirjoitin alle todellisen osaamiseni läpä..läpä...mutta sama tilanne on myös pääsykokeiden suhteen. Usassa valmistutaan kandeiksi 21-22-vuotiaina ja se on normitutkinto, joka riittää työelämään. Täällä kaikki pitää kouluttaa maistereiksi yhteiskunnan varoin.. Olisi ollut todella järkevää tehdä maisteriopinnoista maksullinen vaihe. Koulutuksen järjetön yliarvostus laantuisi.
Suomen koulutusjärjestelmää pidetään kansantaloudellisesti onnistuneena juuri siksi, että meillä voi edetä korkeakouluihin myös ilman lukiota, ammattikoulujen kautta. Pääsykookeiden poistaminen poistaisi myös tämän perustavanlaatuisen koulutuksellisen tasa-arvon edellytyksen.
Voisiko korkeakouluissa olla samanlainen ensikertalaisuussääntö kuin rikoksia tehtäessä? Eli siis kolmen vuoden kuluttua viimeisimmästä hausta olisikin taas ensikertalainen.
Tämä systeemi tasapäistää Suomen yhteiskuntaa entisestäänkin. Nyt sisään pääsee kaikenlaiset keskinkertaisuudet ja ulkopuolelle jäävät ne, jotka pärjäsivät kokeessa selvästi paremmin kuin ensikertalaiset, mutta vähän huonommin kuin muutama todella kova tekijä uudiskierroksella olevista.
Jo vuosia ollaan poliitikot ovat lässyttäneet, että ihmisten pitää olla valmis kouluttautumaan koko uransa ja vaihtamaan alaa tarvittaessa. Ja sitten siitä tehdään mahdollisimman vaikeaa kaikin mahdollisin keinoin.
Mä en tuon uudistuksen takia uskalla ottaa kandia ulos. Enkä ole ainoa. Ja tosiaan, kuka enää uskaltaa ottaa mitää ei-täydellistä paikkaa vastaan?! Tämä uudistus tulee toimimaan juuri tavoitteesta päinvastoin: välivuodet tulevat räjähtämään käsiin.
Mahtiduunia hallitus!
Minusta tuo.ensikeralaisuuskiintiö on suhteettoman suuri. Se voisi olla korkeintaa 30 %.
Minusta on aivan oikein, että pääsykoe ratkaisee sisäänpääsyn. Se mittaa juuri sen alan oppimismahdollisuuksia ja innostuneisuutta.
Miten voisi vertailla eri aineita yo-kokeessa kirjoittaneita ja kamalan stressaavaa, kun onbse ainutkertainen mahdollisuus (voi olla vaikka influenssa, kuten serkullani). Kerran saa uusia vaan. Hyvä, että oikikseen voi käydä yrittämässä useita kertoja.
Jos haluaa oikikseen, kannattaa lukea vain sinne ja valita muiksi hakukohteiksi sellaiset, joihin ei takuulla pääse. Voi mennä odotellessa ja mitään opiskelemattomana vuosikausia.
Onko tämä hallituksen pimeä taka-ajatus: saadaan näitä täydellistä opiskelupaikkaa odottavia nuoria hanttihommaan halvalla. Vuosikausiksi siivoomaan älykkäitä ylioppilaita. Onko tämä salainen syy??
Mun mielestä kaikenlaiset kiintiöt on typeriä. Ymmärrän niiden idean, mutta kyllä opiskelemaan pitää valita ne, jotka oikeasti menestyy parhaiten pääsykokeissa. En pidä ajatuksesta, että joku pääsee opiskelemaan vain siksi että on ensikertalainen tai vaikkapa mies.
Ei mitään järkeä. Nytkin omaa alaani (hyvi-ala) opiskelee helvetin nuoret, näköalattomat, pinnalliset ja täysin kädettömät sosiaalisissa taidoissa sekä taidoissa auttaa ja kohdata toinen ihminen. Nämä pääsee sisälle juuri ensikertalaisuusperiaatteella, ulos jää sosiaalisilta taidoiltaan paremmat, joilla on jo ikää ja (toinen)ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeet pois. Ylioppilaskoe on valtakunnallinen. Järjetöntä tuhlaamista. Missään muualla ei ole tällaista hölmöläisten hommaa. Totta kai alkaa viserrys, että kirjoitin alle todellisen osaamiseni läpä..läpä...mutta sama tilanne on myös pääsykokeiden suhteen. Usassa valmistutaan kandeiksi 21-22-vuotiaina ja se on normitutkinto, joka riittää työelämään. Täällä kaikki pitää kouluttaa maistereiksi yhteiskunnan varoin.. Olisi ollut todella järkevää tehdä maisteriopinnoista maksullinen vaihe. Koulutuksen järjetön yliarvostus laantuisi.
Ennemmin ylioppilaskirjoitukset pois, koska ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetaan paljon sellaisia aineita, joita käytetään hyvin vähän tai ei ollenkaan kirjoitusten jälkeen opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Pääsykokeet myös mittaavat osaamista ja alalle soveltuvuutta useimmilla aloilla paljon paremmin kuin ylioppilaskirjoitukset.
Tuohon boldattuun kohtaan... ylioppilaskirjoituksista itse asiassa on luovuttu useissa maissa ja Suomi on enää harvoja maita missä niitä järjestetään.
Ilmeisesti ens vuonna tulee jo että yo kirjoituksilla on suuri arvo ja pääsykokeet on mennyttä maailmaa. Näin saadaan tasokasta porukkaa yliopistoihin.
"Ilmeisesti ens vuonna tulee jo että yo kirjoituksilla on suuri arvo ja pääsykokeet on mennyttä maailmaa. Näin saadaan tasokasta porukkaa yliopistoihin. "
Miten niin tasokasta? - Ainoa jotka luultvasti hurraavat ovat valmennuskurssien ja erilaisten preppauskurssien järjestäjät. Vaikka ylioppilaskirjoitukset toistaaiseksi ovat samanlaiset koko maassa, niin lukioiden resursseissa on eroja. - Tässä mielessä oli toki ilahduttavaa, että ainakin vielä keväänä Laudatur -enntys meni johonkin muualle kuin näihin perinteisimpiin Helsingin ja muiden suurten kaupunkien "eliitti lukioihin." Mutta, mutta olen hieman huolissani, jos ja kun lukiot tulevaisuudessa entisestään erikoistuvat niin tulevaisuuden kannalta merkittävät päätökset joutuu tekemään yhä useampi joutuu tekemään entistä nuorempana ja onko siihen edes kaikilla taloudellisia voimavaroja takana.
Eivät nämä uudistukset auta valmistumaan nopeammin. En tiedä, mikä niiden todellinen tarkoitus on. Varsinkaan opintotukiajan lyhentäminen ja tuen vähentäminen ei ihan sovi yhtälöön.