Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olleet seurustelleet huomattavasti vanhemman miehen kanssa
minäsevaan
13.05.2016 |
Hyvät ja huonot puolet?
Itse olen 29 ja mies on 44, eli ikäeroa on 15 vuotta. Olen todella ihastunut ja tunteet on molemminpuolisia, mua vaan huolettaa että onkohan tuo 15 vuotta liian iso ikäero.
Miten läheiset otti asian? Entäs sitte miehen mahdolliset ex vaimot ja lapset aiemmasta suhteesta? Tuliko siitä vuoden mehukkain puheenaihe?
Kommentit (14)
Mitä se kellekään muulle kuuluu? Heh, vai muhkein puheenaihe. Ei todellakaan. Ihmisillä on onneksi oma elämä.
Niin ja meillä ikäeroa 17 v, avioliittoa takana 12 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet kuitenkin jo 29, joten ehkä tuossa iässä ikäerolla ei ole enää niin väliä? Jos olisit 20-kymppinen, lähipiirillä voisi olla enemmän sulateltavaa ja olisivat varmasti huolissaankin. Go for it.
Mahdolliset ex-vaimot ja lapset? Etkö tiedä, onko niitä?
Nii eihän se kellekkään kuulu mutta ahdistaa kun asun suht pienessä kaupungissa jossa kaikki tietään kaiken. Ahdistaa jos tulee kamala godl diggerin maine tai jos miestä pidetään jonain pervona kehdon ryöstäjänä :D
Puhumattakaan siitä että miehen lapset ei ole edes 10v mua nuorempia...
Vierailija kirjoitti:
Nii eihän se kellekkään kuulu mutta ahdistaa kun asun suht pienessä kaupungissa jossa kaikki tietään kaiken. Ahdistaa jos tulee kamala godl diggerin maine tai jos miestä pidetään jonain pervona kehdon ryöstäjänä :D
Puhumattakaan siitä että miehen lapset ei ole edes 10v mua nuorempia...
Jos sinulle muiden ajatukset ja puheet ovat noin tärkeitä, silloin selvästi et ole valmis suhteeseen. Jos rakastaisit miestä oikeasti, ei sua kiinnostaisi muiden mielipiteet teidän suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahdolliset ex-vaimot ja lapset? Etkö tiedä, onko niitä?
Hehe, toki tiedän, mutta toi oli kysymyksenä suunnattu teille muille joilla on kokemusta asiasta ja ehkä mahdollisia ex vaimoja ja lapsia edellisistä suhteista kuvioissa...
Mieheni on minua parikymmentä vuotta vanhempi. Ei siitä mitään mehukasta juorua tullut, ainoa outo asia miehessä oli ikä. Mutta hän oli silloin suunnilleen samassa elämänvaiheessa kuin minäkin, käynyt aikuislukion ja valmistunut ammattiin. Takana kyllä muutama seurustelusuhde, mutta ei edes avoliittoa, ei lapsia. Ikä on tosiaan ollut vain numero suhteessamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nii eihän se kellekkään kuulu mutta ahdistaa kun asun suht pienessä kaupungissa jossa kaikki tietään kaiken. Ahdistaa jos tulee kamala godl diggerin maine tai jos miestä pidetään jonain pervona kehdon ryöstäjänä :D
Puhumattakaan siitä että miehen lapset ei ole edes 10v mua nuorempia...
Jos sinulle muiden ajatukset ja puheet ovat noin tärkeitä, silloin selvästi et ole valmis suhteeseen. Jos rakastaisit miestä oikeasti, ei sua kiinnostaisi muiden mielipiteet teidän suhteesta.
No ehkä se ei kuitenkaan ole noin mustavalkoista. Mua todellakin kiinnostaa kuulla muiden kokemuksia ja varautua hiukan että mitä saattais tulla vastaan. Pari kaveria on tehny aika selväksi et niiden mielestä se on tosi kummallista ja sanonut, että se tulee olemaan yks painajainen mulla koko homma. Siksi on alkanut huolestuttaa, että onko se tosiaankin näin...
Vierailija kirjoitti:
Nii eihän se kellekkään kuulu mutta ahdistaa kun asun suht pienessä kaupungissa jossa kaikki tietään kaiken. Ahdistaa jos tulee kamala godl diggerin maine tai jos miestä pidetään jonain pervona kehdon ryöstäjänä :D
Puhumattakaan siitä että miehen lapset ei ole edes 10v mua nuorempia...
Eikö tuo ole enemmänkin sen miehen ongelma? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on minua parikymmentä vuotta vanhempi. Ei siitä mitään mehukasta juorua tullut, ainoa outo asia miehessä oli ikä. Mutta hän oli silloin suunnilleen samassa elämänvaiheessa kuin minäkin, käynyt aikuislukion ja valmistunut ammattiin. Takana kyllä muutama seurustelusuhde, mutta ei edes avoliittoa, ei lapsia. Ikä on tosiaan ollut vain numero suhteessamme.
Meillä taas ei ole ihan noin yksinkertaista. Itse opiskelen kun mies taas on pitkän aikaa ollut jo työelämässä. Hänellä on 3 lasta ja kaikki on yli 18 kun mulla taas 2 tyttöä ja molemmat on ala-asteella vielä.. Eli elämäntilanne täysin eri..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nii eihän se kellekkään kuulu mutta ahdistaa kun asun suht pienessä kaupungissa jossa kaikki tietään kaiken. Ahdistaa jos tulee kamala godl diggerin maine tai jos miestä pidetään jonain pervona kehdon ryöstäjänä :D
Puhumattakaan siitä että miehen lapset ei ole edes 10v mua nuorempia...
Eikö tuo ole enemmänkin sen miehen ongelma? :D
Eikö se kuitenkin parisuhteessa olis yhteinen ongelma?? :D :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa iässä ei vielä ole ongelmia. Ne tulevat siinä vaiheessa, kun itse olet nelissäkymmenissä ja mies 55+. Varsinkaan jos miehesi ei pidä kunnostaan huolta, alkaa ikä painamaan viidenkympin jälkeen. Näin kävi meille. Ite oon 40, mies 57. Mies haluaisi minun mummoutuvan ja katselevan illat pitkät tv:tä hänen kanssaan, kun itse haluaisin elää aktiivista elämää. Hän on työkyvyttömyyseläkkeellä, itse olen työelämässä. Lisäksi hänen lisääntyvä mustasukkaisuutensa rajoittaa elämääni. Hänellä on aikuiset lapset, mulla alakouluikäisiä. Hän ei jaksa osallistua lapsiperhearkeen, eikä näin ollen ole mukana meidän reissuilla ja retkillä. Olenkin jo mielessäni päättänyt erota. En haluaisi loukata sanomalla hänelle, että eron syy on se, kun hän on liian vanha. Ei se nyt aivan noin mustavalkoistakaan ole, mutta kyllä se suurin syy ja monen ongelman taustalla kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä ei vielä ole ongelmia. Ne tulevat siinä vaiheessa, kun itse olet nelissäkymmenissä ja mies 55+. Varsinkaan jos miehesi ei pidä kunnostaan huolta, alkaa ikä painamaan viidenkympin jälkeen. Näin kävi meille. Ite oon 40, mies 57. Mies haluaisi minun mummoutuvan ja katselevan illat pitkät tv:tä hänen kanssaan, kun itse haluaisin elää aktiivista elämää. Hän on työkyvyttömyyseläkkeellä, itse olen työelämässä. Lisäksi hänen lisääntyvä mustasukkaisuutensa rajoittaa elämääni. Hänellä on aikuiset lapset, mulla alakouluikäisiä. Hän ei jaksa osallistua lapsiperhearkeen, eikä näin ollen ole mukana meidän reissuilla ja retkillä. Olenkin jo mielessäni päättänyt erota. En haluaisi loukata sanomalla hänelle, että eron syy on se, kun hän on liian vanha. Ei se nyt aivan noin mustavalkoistakaan ole, mutta kyllä se suurin syy ja monen ongelman taustalla kyllä on.
Tuotakin olen miettinyt, jos siitä nyt jotain oikeasti kestävää tulis, niin miten sitten kun minä olen 40 ja mun lapset on parikymppisiä ja tää mies ois jo eläke iässä. Itsellä varmaan haluttais silloin kovasti reissata ja olla aktiivinen.
Toinen ongelma mikä voi olla jo alusta asti, vois olla se että hällähän on nyt mahdollisuus elää ja reissata niinkun tahtoo, kun taas minulla on ruuhkavuodet töiden, opiskelujen ja lasten parissa, olisko sitä yhteistä aikaa olemassa ollenkaan...
Ei ole kokemusta itseäni vanhemmista miehistä, mutta nuoremmista on. Ikäero saattaa hämmästyttää läheisiä ja varmaan sain aika puuman maineen, kun mies on 17 vuotta nuorempi. Mutta haitanneeko tuo?