Lue keskustelun säännöt.
Kunnon asiaa!
12.05.2016 |
Helsingin poliisilaitoksen kannanotto tekaistuja raiskaussyytteitä vastaan herätti odotetusti valtavan määrän huomiota, sillä useiden FB-jakojen lisäksi kannanotto päätyi myös lukuisten eri medioiden uutisoimaksi. Rohkeasti vaikeaa aihetta käsittelevä tilapäivitys sai kuitenkin osakseen vastalauseiden ryöpyn, kun omasta arvostaan tietoiset feministit saapuivat paikalle. Kyseisten feministien mukaan päivitys oli "järkyttävä" ja "uhria syyllistävä", jonka lisäksi se "pönkittää raiskauskulttuuria". Poliisin yritykset selittää tilapäivityksensä tarkoitusta kaikuivat kuuroille korville.
Poliisilaitoksen huoli tekaistujen raiskaussyytteiden kasvusta on tullut ilmi aiemminkin. Tämän vuoden aikana Helsingin poliisilaitoksen vastaanottamista raiskausilmoituksista noin 2/3 johti syyttämättäjättämispäätökseen, sillä ilmoitetuista raiskauksista puuttuivat todisteet tai ne todettiin perättömiksi. Suurin osa väitetyistä raiskauksista tapahtuu oletetun uhrin ollessa voimakkaasti päihtynyt, jolloin henkilön kyky muistaa illan tapahtumia heikentyy huomattavasti. Monessa tapauksessa ilmoitus jätetään ikään kuin "varmuuden varalta" kostean illan päätteeksi, sillä ajatus raiskatuksi tulemisesta voi helpottaa seksin jälkeistä morkkista. Tekaistuja raiskaussyytteitä tehdään myös mm. huomion varmistamiseksi tai henkilökohtaisen koston takia. Perättömiä ilmoituksia tehdään myös paljon avioerojen yhteydessä, erityisesti silloin jos eroon sisältyy vaikeita huoltajuuskiistoja.
Tekaistut raiskaussyytteet voivat pahimmillaan tuhota miehen elämän, sillä seksuaalirikosten aiheuttama leima on länsimaisissa yhteiskunnissa erittäin negatiivinen. Suomen ulkopuolella tekaistut raiskaussyytökset ovat aiheuttaneet myös kuolonuhreja, sillä miesten keskinäisessä moraalikoodistossa raiskaus on melkein aina erittäin vakava rikos. Viattomien ihmisten kuolemaan johtava trendi ei kuitenkaan ole feministien silmissä minkäänlainen ongelma.
Yleensä feministit pyrkivät kiistämään koko ilmiön olemassaolon, sillä se heikentäisi huomattavasti heidän rakastamaa uhristatusta. Raiskaus on feministeille eräänlainen fiksaatio, joka tarjoaa heille äärimmäisen paljon uhripääomaa. Voimakas usko fiktiiviseen "raiskauskulttuuriin" tai "patriarkaattiin" voimistuu joka kerta, kun jotain miestä pystytään syyttämään raiskauksesta. Miesten ylivaltaan liittyvä myytti rakoilee kuitenkin pahasti, mikäli pystytään todistamaan että osa naisista käyttää kyseistä ilmiötä häikäilemättömästi hyväkseen. Väkevä feministinen usko johtaa siksi fanaattiseen denialismiin, jossa perättömät raiskaussyytteet joko kiistetään ilmiönä täysin tai niiden merkitystä vähätellään suuresti.
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena vihaisena feministinä tunnettu Saara Huttunen väittää "oman mututuntumansa" perusteella suurimman osan syyttämättä jääneistä tapauksista olevan oikeita raiskauksia, missä raiskaaja on vain sattunut olemaan niin ovela, ettei hän ole jättänyt raskauttavia todisteita peräänsä. Huttunen myös vähättelee perättömien raiskaussyytteiden olemassaoloa ja on pikemminkin vihainen siitä, että poliisi julkeaa puuttua tähän feministeille arkaan asiaan. Huttusen maailmassa kaikki syytetyt miehet ovat raiskaajia, heistä vain iso osa onnistuu välttämään tuomionsa, pääosin patriarkaatin ansiosta.
Vaikka feministit pyrkivätkin usein osoittamaan valtavia kyselytutkimuksien avulla muodostettuja raiskaustilastoja, he unohtavat että rikoksen määrittelee lakia valvova viranomainen, ei toisen käden tietojen varassa oleva kansanjoukko. Naisuhritutkimuksen antamat valtavat 15 000 vuosittaisen raiskauksen tilastot eivät osoita todellisen rikollisuuden määrää, sillä kyseiseen lukumäärään ei sovelleta viranomaisten standardeja. Ilmoitetuista raiskauksista jää syyttämättä tälläkin hetkellä lähes puolet, joka pitää sisällään niin perättömät, kuin myös ilman kunnollisia todisteita vailla olevat tapaukset. Mikään lähde ei todista sitä, että epäselvissä tapauksissa olisi väistämättä aina tapahtunut rikos.
Feministien hinku tuomita miehiä ilman kunnollista viranomaispäätöstä sotii oikeusvaltion periaatteita vastaan, jonka perusteella syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Periaate on äärimmäisen tärkeä seksuaalirikosten suhteen, sillä ne ovat rikoksina vakavia ja perättömissä ilminannoissa voimakkaasti yliedustettuja.
Muutamissa maissa, esimerkiksi Uudessa-Seelannissa feministien painostus on alkanut uhkaamaan koko syyttömyysolettaman uskottavuutta. Uuden-Seelannin työväenpuolue ajaa tällä hetkellä "käänteisen todistustaakan" ohjelmaa, jonka mukaan seksuaalirikoksesta syytetyn tulee itse todistaa oma syyttömyytensä oikeuden edessä. Mikäli raiskauksen määrittely muuttuu täysin mielivaltaiseksi, aiheuttaa se tuntuvan luottamuspulan miesten ja naisten keskinäisessä kanssakäymisessä. Se myös hävittää miehiltä kaiken syyn inhota ja vastustaa oikeasti vakavaa rikosta.
--
Tuukka Kuru
M11
Hyvä blogi miehellä!
AP ei ole tekstin kirjoittaja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena vihaisena feministinä tunnettu Saara Huttunen väittää "oman mututuntumansa" perusteella suurimman osan syyttämättä jääneistä tapauksista olevan oikeita raiskauksia, missä raiskaaja on vain sattunut olemaan niin ovela, ettei hän ole jättänyt raskauttavia todisteita peräänsä. Huttunen myös vähättelee perättömien raiskaussyytteiden olemassaoloa ja on pikemminkin vihainen siitä, että poliisi julkeaa puuttua tähän feministeille arkaan asiaan. Huttusen maailmassa kaikki syytetyt miehet ovat raiskaajia, heistä vain iso osa onnistuu välttämään tuomionsa, pääosin patriarkaatin ansiosta.
Vaikka feministit pyrkivätkin usein osoittamaan valtavia kyselytutkimuksien avulla muodostettuja raiskaustilastoja, he unohtavat että rikoksen määrittelee lakia valvova viranomainen, ei toisen käden tietojen varassa oleva kansanjoukko. Naisuhritutkimuksen antamat valtavat 15 000 vuosittaisen raiskauksen tilastot eivät osoita todellisen rikollisuuden määrää, sillä kyseiseen lukumäärään ei sovelleta viranomaisten standardeja. Ilmoitetuista raiskauksista jää syyttämättä tälläkin hetkellä lähes puolet, joka pitää sisällään niin perättömät, kuin myös ilman kunnollisia todisteita vailla olevat tapaukset. Mikään lähde ei todista sitä, että epäselvissä tapauksissa olisi väistämättä aina tapahtunut rikos.
Feministien hinku tuomita miehiä ilman kunnollista viranomaispäätöstä sotii oikeusvaltion periaatteita vastaan, jonka perusteella syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Periaate on äärimmäisen tärkeä seksuaalirikosten suhteen, sillä ne ovat rikoksina vakavia ja perättömissä ilminannoissa voimakkaasti yliedustettuja.
Muutamissa maissa, esimerkiksi Uudessa-Seelannissa feministien painostus on alkanut uhkaamaan koko syyttömyysolettaman uskottavuutta. Uuden-Seelannin työväenpuolue ajaa tällä hetkellä "käänteisen todistustaakan" ohjelmaa, jonka mukaan seksuaalirikoksesta syytetyn tulee itse todistaa oma syyttömyytensä oikeuden edessä. Mikäli raiskauksen määrittely muuttuu täysin mielivaltaiseksi, aiheuttaa se tuntuvan luottamuspulan miesten ja naisten keskinäisessä kanssakäymisessä. Se myös hävittää miehiltä kaiken syyn inhota ja vastustaa oikeasti vakavaa rikosta.
--
Tuukka Kuru
M11