olin koulukiusattu, masentunut ja aikuisena sain mt-diagnoosin. miksi en saisi laittaa facebookiin käyneeni "elämän kovaa koulua"?
monessa paskassa olen uinut ja aina pinnalle itku silmässä rämpinyt..
ammatillista tutkintoa ei ole, peruskoulun sain nippa nappa vedettyä läpi.
olen menettänyt uskon ihmisiin ja mielummin elän yksin, kuin otan riskin parisuhteen kanssa..
miksi on noloa kertoa, että elämän kovaa koulua tässä on käyty?
Kommentit (38)
Saat laittaa ihan mitä haluat. Mutta jos haluat tietää miltä se muille kuulostaa niin melodramaattiselta ja kornilta. Eli sympatiaa et sillä saa jos sitä haet.
Kuule, moni on köynyt löpi saman. Minänkin, paitsi että lisäksi mulla on parantumattomasti sairas lapsi ja filosofian tohtorin tutkinto. Elämän kova koulu - juu, sitä on käyty, mutta pelkään (ja toivon) sen olevan vielä kesken. Mutta tuskinpa sitä kannattaa kovin monille julistaa. Ovat samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
monessa paskassa olen uinut ja aina pinnalle itku silmässä rämpinyt..
ammatillista tutkintoa ei ole, peruskoulun sain nippa nappa vedettyä läpi.
olen menettänyt uskon ihmisiin ja mielummin elän yksin, kuin otan riskin parisuhteen kanssa..
miksi on noloa kertoa, että elämän kovaa koulua tässä on käyty?
Tuo ei ole vielä kovaa, et tainnu tietää sen tarkotusta:)
M
Laita pois jos oikeasti haluat. Näyttää kyllä tyhmältä, mutta omahan on asiasi.
Tietysti sellainenkin vaihtoehto on olemassa, että jätät koulutuksen merkitsemättä tai sitten vain peruskoulu, ei FBssä ole mikään pakko laittaa kaikkia tietoja näkyviin.
No, koska 'koulutus'-osioon lisataan koulutus, eli Hirvaan ammattiopisto, Syrvanperan lukio, Ala-Hyvatin ammattikorkea tai Harvardin yliopisto. Ei siis 'punainen', 'kuusi appelsiinia', 'nosturi' tai 'elaman kova koulu'.
Jos facebook avaa profiiliin kohdan 'elamankokemus', voit sinne syottaa sitten masennukset, hyvaksikaytot, hometalot ja yritysjohtajuudet. Jos laitat tuon kohtaan koulutus, ihmiset (eritoten tyonantajat) paasaantoisesti ajattelevat sinun olevan aika torppo, selittaen miksi kohtaan ei ollut yhtaan oikeaa opinahjoa mainittavaksi.
Nolous, häpeä, syyllisyys ovat egon herättämiä tunteita, eivät todellisia. Samoin masennus, ahdistus ym. ovat egon reaktioita. Elämän kovan koulun merkitseminen koulutukseksi ja sen miettiminen 'saako niin tehdä' kertoo siitä, että elät elämääsi täysin egosta käsin. Tämä hetki voi olla sinulle arvokas, johtaa itsesi luo.
Vierailija kirjoitti:
No, koska 'koulutus'-osioon lisataan koulutus, eli Hirvaan ammattiopisto, Syrvanperan lukio, Ala-Hyvatin ammattikorkea tai Harvardin yliopisto. Ei siis 'punainen', 'kuusi appelsiinia', 'nosturi' tai 'elaman kova koulu'.
Jos facebook avaa profiiliin kohdan 'elamankokemus', voit sinne syottaa sitten masennukset, hyvaksikaytot, hometalot ja yritysjohtajuudet. Jos laitat tuon kohtaan koulutus, ihmiset (eritoten tyonantajat) paasaantoisesti ajattelevat sinun olevan aika torppo, selittaen miksi kohtaan ei ollut yhtaan oikeaa opinahjoa mainittavaksi.
Sehän ei pomoille kuulu pätkääkään onko työntekijällä edes profiilia facessa:D
Mistä näitä tyhmiä sikiää..
Laita ihmeessä. Vitun säälittävä :'D
Ai että kova koulu? Mun mielestä mun meininki on kovempaa (=vaikeampaa) kuin sun. Täyspäiväsesti töissä, pari kurssia ja opinnäytetyö. Työmatkaan menee 1 h 10 min per suunta.
Rankempaa tämä on kun sun kuvailema elämä. Toki jos mt-ongelmia on niin on vaikeaa, mutta siihen voi pyyyää apua.
Eli haluat kertoa maailmalle että ryvet itsesäälissä ja kärsit alemmuuskompleksista - mutta olet tavallaan samalla kieroutuneesti ylpeä siitä? Ok, siitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, koska 'koulutus'-osioon lisataan koulutus, eli Hirvaan ammattiopisto, Syrvanperan lukio, Ala-Hyvatin ammattikorkea tai Harvardin yliopisto. Ei siis 'punainen', 'kuusi appelsiinia', 'nosturi' tai 'elaman kova koulu'.
Jos facebook avaa profiiliin kohdan 'elamankokemus', voit sinne syottaa sitten masennukset, hyvaksikaytot, hometalot ja yritysjohtajuudet. Jos laitat tuon kohtaan koulutus, ihmiset (eritoten tyonantajat) paasaantoisesti ajattelevat sinun olevan aika torppo, selittaen miksi kohtaan ei ollut yhtaan oikeaa opinahjoa mainittavaksi.
Sehän ei pomoille kuulu pätkääkään onko työntekijällä edes profiilia facessa:D
Mistä näitä tyhmiä sikiää..
Ei kuulu, mutta pomotkin ovat vain ihmisiä ja katsovat somea siinä missä muutkin.
Eiköhän tässä suurin osa ole sitä "elämän kovaa koulua" käynyt. Äitini yritti tappaa minut, kun olin ala-asteikäinen, isäni on rapajuoppo, jouduin omilleni 16 vuotiaana sen jälkeen, kun sijaisisäni käytti minua hyväkseen. Yritin itsaria, olin teholla useaan kertaan, päihderiippuvainen, 24 vuotiaana sairastanut ensimmäisen kerran syövän. 14 vuotiaana menetin isoäitini, ainoan ihmisen johon pystyin luottamaan.
Lähdin pois, elämäni paras päätös. Nyt kaukana vanhasta uudessa elämässä. Lapsi, ammatti, ihana työ, oma asunto, savuton ja päihteetön. Kukaan täällä ei tiedä menneisyyttäni (paitsi mitä arvelevat käsieni arvista, mitä en enää peittele). Aikaisemmin syytin huonosta elämästäni muita. Kunnes kuin salama kirkkaalta taivaalta sisäistin sen faktan, että voin jäädä ja kuolla tai saada ihanan elämän. Valinta oli vain minun ja mahdollisuudet aivan samat kuin muillakin.
Hanki ammatti, laita ansaitsemasi koulutus näkyviin. Sinä et ole ansainnut paskaa elämää, joten sitä ei sinne pidä laittaa. Arvosta itseäsi niin muutkin arvostavat. Muiden säälipisteillä et pitkälle pötki.
Ei elämä ole mikään kilpailu kenellä on vaikeinta ja kovinta. Jokaisen tuska on hänen omaansa, ei se vähene vähättelemällä eikä kirkkaampaa kruunua saa vaikka olisi omasta mielestään kärsimisen maailmanmestari. Luovu kärsimyksestä.
Toivottavasti käyt sitä koulua vielä niin kauan, että alat taas uskoa ihmisiin, ja muutenkin uskallat elää elämääsi.
Rakkaus, ihmissuhteet, työ, koti - kaikki asiat vaatii työtä ja panostusta. Se on vaikeaa mt-ongelmien kanssa, muttei mahdotonta. Kaikki rajoitukset on omassa päässä - sitä kautta niitä voi hoitaa myös. Sä et ole mikään "raukka". Vaikeaa on ollut, mutta tähänki asti oot tullut sisulla ja asenteella. Jatkoja^^
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti käyt sitä koulua vielä niin kauan, että alat taas uskoa ihmisiin, ja muutenkin uskallat elää elämääsi.
Rakkaus, ihmissuhteet, työ, koti - kaikki asiat vaatii työtä ja panostusta. Se on vaikeaa mt-ongelmien kanssa, muttei mahdotonta. Kaikki rajoitukset on omassa päässä - sitä kautta niitä voi hoitaa myös. Sä et ole mikään "raukka". Vaikeaa on ollut, mutta tähänki asti oot tullut sisulla ja asenteella. Jatkoja^^
Ensimmäinen rohkaiseva ja ystävällinen viesti (kiusatulle ja masentuneelle, hävetkää te muut), kiitos siitä!
En ole ap, ikävältä vain tuntui lukea tätä ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Ai että kova koulu? Mun mielestä mun meininki on kovempaa (=vaikeampaa) kuin sun. Täyspäiväsesti töissä, pari kurssia ja opinnäytetyö. Työmatkaan menee 1 h 10 min per suunta.
Rankempaa tämä on kun sun kuvailema elämä. Toki jos mt-ongelmia on niin on vaikeaa, mutta siihen voi pyyyää apua.
Mistä sinä tiedät että elämäsi elämä on rankempaa kuin ap:n?
Voit karsia rasituksiasi, kuka pakottaa sinua elämään noin haastavaa ja koville ottavaa elämää?
Vaan mitä ap saattoi aikoinaan tehdä kiusaamiselleen yms? Ja joo, apua on saatavilla mutta luuletko että asia on noin yksinkertaista tai suoraviivaista. Olet erittäin laput silmillä kulkeva ja omasta navasta maailmaa hahmottava yksilö.
Vaikeaa on ollut minullakin, mutta ei tulisi mieleen mainostaa sitä kohdassa 'koulutus'.
Nää elämänkovakoulu-tyypit on musta ärsyttäviä siksi, että vellovat siinä ikävässä elämässään ja pistävät kaiken saamattomuuden ja kouluttamattomuuden jne sen piikkiin. Ja ENNEN KAIKKEA, luulevat olevansa ainoita, joilla on ollut vaikeaa!!
Minäkin olen ollut koulukiusattu, mt-ongelmaiset vanhemmat, onnettomuudessa vammautunut isä, omat mt-ongelmat, 3 parantumatonta sairautta joista yksi lyhentää elinikää merkittävästi (hanskat naulaan about 50-60v, jee). Miehellä vaikea mielenterveysongelma, todella hankalia asioita perheessä (äiti mm. vankilassa ollut kun lapset oli pieniä) jne.
Minä olen kohta maisteri ja mies on diplomi-insinööri. Eletään elämäämme tulevaisuutta katsoen, ei menneisyydessä velloen. Ollaan onnellisia kaikesta hyvästä ja tehdään raskasta työtä sen eteen, mitä halutaan. Vaikka se on keskimääräistä vaikeampaa, kuin sellaisilla, joilla asiat on hyvin, niin en valita. Koska mistä minä tiedän, kenellä on vaikeaa ja kenellä ei? Mekin vaikutetaan varmaan kunnon kultapossukerholta, mutta läheiset tietää paremmin.
Elämänkoululaisista 99% on idiootteja, joiden "ongelmat" on itseaiheutettuja ja ovat tyhmiä kuin saappaat (anteeksi, taisin loukata saappaita..). Vaikkei täälläkään ole helepointa kautta tähänastista elämää käyty, ei kävisi pienessä mielessäkään kategorisoida itseään niiden ääliöiden sekaan...
..Samaan sarjaan menee kyllä ammattina fbssä "kotiäiti<3"....
No siinähän laitat, kuka estää? :D