Ei nuoriso töihin halua.

Vierailija kirjoitti:

Edes tuttu parikymppinen nuori olisi saanut fyysistä työtä kesätyöksi. Ei kelvannut koska oli raskasta eikä ollut oman alan työtä. Mielummin on työttömänä kotona. Onko tämä mielestäsi oikein?

Yksi tuttu parikymppinen = koko nuoriso

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes tuttu parikymppinen nuori olisi saanut fyysistä työtä kesätyöksi. Ei kelvannut koska oli raskasta eikä ollut oman alan työtä. Mielummin on työttömänä kotona. Onko tämä mielestäsi oikein?

Yksi tuttu parikymppinen = koko nuoriso

On näitä enemmänkin joita fyysinen työ kauhistuttaa.

Kannatta tosiaankin yleistää ihan jokaiseen. Mistä teitä pässejä oikein sikiää? Et taida itsekään olla aikuinen?

Yksi tuttu nainen olisi saanut töitä, mutt ei kelvannut, kun ei ollueboman alan töitä. Johtopäätös: Ei naiset töihin halua.

Heh heh, naapurin Penan (nimi muutettu) tyttö ei voi mennä ollenkaan kesätöihin, kun harrastusporukalla on reissu, johon osuu yksi arkipäivä. En mä voi mennä töihin, kun se kuitenkin osuu sille päivälle. Totuushan on, että tämä pikku laiskuri ei oikeasti halua tehdä töitä, vaan maata koko kesän, kun se koulu on niin raskasta. In my ass!!! 

Yksi nuori mies tuli talkoisiin mukaan mutta ei suostunut tekemään mitään fyysistä työtä esim. haravointia. Johtopäätös = kaikki miehet välttelevät fyysistä työtä

Fyysisen työn välttely voi perustua myös siihen, että kertakaikkiaan siihen on kykenemätön. Nykyisin esim. lapiointihommat eivät sovi ihan kenelle hyvänsä, sillä siinä missä joskus 50-luvulla ihmiset liikkuivat arkielämässään hyvinkin paljon jo ihan tavallisten askareidenkin parissa, on nykyään elämä niin vähän fyysisesti rasittavaa, että esimerkiksi kerrostalossa pystyy asumaan tekemättä käytännössä mitään tai käymättä missään. Jos tällainen ihminen laitetaan sitten yhtäkkiä kuokkimaan tai lapioimaan jotain tai kantamaan painavia kuormia, niin työ kestää ehkä päivän, jonka jälkeen tämän ihmisen selkä ja muut paikat ovat totaalisen hajalla seuraavan viikon. Fyysisistä töistä kieltäytymisessä saattaa siis olla kyse ihan suoraan omien rajojensa tunnistamisesta. Myöskin ymmärrän hyvin jos esimerkiksi maisterin koulutuksen saanut ei halua mennä kitkemään rikkaruohoja.

No mun lapset 17,18,19 ja 21 vuotiaat ovat kaikki menossa kesätöihin. Aktiivisesti ovat hakenut työpaikkoja ja onneksi jokainen sai alaansa kuuluvaa työtä. Ei voi todellakaan yleistää, varmasti on niitä laiskoja jotka mieluummin laiskottelevat koko kesän mutta moni myös innoissaan ottaa työn kun työn vastaan

Vierailija kirjoitti:

Fyysisen työn välttely voi perustua myös siihen, että kertakaikkiaan siihen on kykenemätön. Nykyisin esim. lapiointihommat eivät sovi ihan kenelle hyvänsä, sillä siinä missä joskus 50-luvulla ihmiset liikkuivat arkielämässään hyvinkin paljon jo ihan tavallisten askareidenkin parissa, on nykyään elämä niin vähän fyysisesti rasittavaa, että esimerkiksi kerrostalossa pystyy asumaan tekemättä käytännössä mitään tai käymättä missään. Jos tällainen ihminen laitetaan sitten yhtäkkiä kuokkimaan tai lapioimaan jotain tai kantamaan painavia kuormia, niin työ kestää ehkä päivän, jonka jälkeen tämän ihmisen selkä ja muut paikat ovat totaalisen hajalla seuraavan viikon. Fyysisistä töistä kieltäytymisessä saattaa siis olla kyse ihan suoraan omien rajojensa tunnistamisesta. Myöskin ymmärrän hyvin jos esimerkiksi maisterin koulutuksen saanut ei halua mennä kitkemään rikkaruohoja.

Työ tekijäänsä opettaa. Jokaiselle tekisi hyvä tehdä edes joskus elämässään fyysistä työtä, se antaa perspektiiviä. Niin maisterille kuin teinitytöllekin sopii rikkaruohojen kitkentä oikein hyvin. Työtä sekin on.

Miksi kannattaisi tehdä työtä, kun Suomessa hyöty menee muille kuin itselle? Neuvoni nuorille; tehkää lapsia ja jääkää yhteiskunnan eläteiksi. Rahaa kyllä tulee  ihan itsestään tilille ja lomaa 52 viikkoa vuodessa.

Kyllä suurin osa nuorista haluaa töihin ihan mihin tahansa ja alle minimipalkankin. Hirveän vaikea saada työtä ilman työkokemusta ja suhteita, joten en usko että suurin osa nuorisosta kieltäytyy tarjotusta työstä. Nämä on taas näitä naapurin kalle lyö vaimoaan = kaikki miehet on väkivaltaisia hulluja.

Vierailija kirjoitti:

Fyysisen työn välttely voi perustua myös siihen, että kertakaikkiaan siihen on kykenemätön. Nykyisin esim. lapiointihommat eivät sovi ihan kenelle hyvänsä, sillä siinä missä joskus 50-luvulla ihmiset liikkuivat arkielämässään hyvinkin paljon jo ihan tavallisten askareidenkin parissa, on nykyään elämä niin vähän fyysisesti rasittavaa, että esimerkiksi kerrostalossa pystyy asumaan tekemättä käytännössä mitään tai käymättä missään. Jos tällainen ihminen laitetaan sitten yhtäkkiä kuokkimaan tai lapioimaan jotain tai kantamaan painavia kuormia, niin työ kestää ehkä päivän, jonka jälkeen tämän ihmisen selkä ja muut paikat ovat totaalisen hajalla seuraavan viikon. Fyysisistä töistä kieltäytymisessä saattaa siis olla kyse ihan suoraan omien rajojensa tunnistamisesta. Myöskin ymmärrän hyvin jos esimerkiksi maisterin koulutuksen saanut ei halua mennä kitkemään rikkaruohoja.

Toki henkilö voi olla rapakunnossa, mutta jos kyseessä on perustervenuori, niin vaikea keksiä se fysinen työ, johon ei oikeasti kykene. Totta kai se tuntuu lihaksissa ensimmäisten päivien/ viikkojen jälkeen - mutta ei se ole vaarallista. Jos taas antaa periksi sille, ettei pysty, niin voi vaan pohtia missä kunnosa on viisikymppisenä. 

Vanhemmille kuitenkin antaisin neuvuoksi, että ensimmäisen fyysisen kesätyöpaikan saanneelle lapselle (fyysistä työtä on myös tarjoilija, jäätelökioskin myyjä jne. missä ollaan paljon jaloillaan) voi ostaa lahjaksi vaikka hieronnan.