Rivitaloasumisessa ei kyllä hirveästi yksityisyyttä ole!
Sen olen huomannut! Nyt kesällä kun ovia ja ikkunoita pidetään auki, ja ollaan takapihoilla ja parvekkeilla, niin kaikki kyllä kuuluu ja näkyy. Ja tämä on kiusallista, koska emme ole naapurien kanssa muuta kuin tervehtimisväleissä.
Ei viitsi edes parvekkeelle mennä notkumaan, jos naapuri on pihalla ottamassa aurinkoa. Saati grillailla... :/
Kommentit (9)
Täällä niitä naapureita on 70 perhettä ja alla vilkasliikenteinen tie. Grillaa ja seurustele ja ota aurinkoa siinä sitten parvekkeella ja ikkunasta toiseen tänäänkin juteltiin naapurien kera, ja kolmaskin tuli sanomaan omat kommentit väliin ja taas katosi omaan luukkuunsa...
Minulla on juuri tuosta jälkimmäisestä elmäni kokemus ja elän nykyään ihan tyytyväisenä rivarissa, vieläpä (hui) keskellä taloa. Naapurien elo ja olo ei häiritse.
Ainoa haittapuoli olisi naapurin tupkointi ja onneksi täällä eivät lähinaapurit polta!
Eikä missään ole luvattu, että olisi yksityisyyttä. Kunhan tulin tänne vain marisemaan, kun ei ole muutakaan paikkaa.
Tätä ennen asuttiin betonijärkälekerrostalossa, ylimmässä kerroksessa, nurkkahuoneistossa. Parvekenaapuri oli vain alapuolella, eikä paljon häirinnyt, vaikka samaan aikaan parvekkeella oltiinkin.
Ei mekään olla kuin hyvänpäiväntuttuja naapureiden kanssa. Tervehditään ja todetaan, että on ilmoja pidellyt. Siinä se. Kaikki saa olla omassa rauhassa. Ihan voin grillata, vaikka naapuri ottaa aurinkoa omalla pihallaan, ei ole minun auringostani pois ;)
Ja ihan kivaa on ollut, kivat naapurit, tosin taitaa olla niin että naapurit eivät enää uskalla olla pihoillaan sen jälkeen kun me tänne muutettiin kiljuvan lapsilauman kanssa :-) Pihalla on kuitenkin kesällä tosi kiva olla, ja koska olemme sosiaalisia luonteeltamme, ei se naapurien läsnäolo ja läheisyys meitä mitenkään ole haitannut. Toivottavasti emme mekään kovasti naapureita...
Takapihalta ei näy mihkään, eikä kukaan näe meidän pihalle. Ah autuutta.
Oikeesti naapureita näkee todella harvoin.
jos naapuri on omallaan. Mua vaan jotenkin häiritsee se, että kuulee, kun naapuri lukee vaikka lehteä ja kääntelee sivuja seinän takana. Ollaan max. kahden metrin päässä toisistamme ja silti niin kun ei oltaiskaan.
Kai mun on vaan sitten oltava ja mentävä. Jospa siitä oppisin
T:ap
partsille ei näe kun linnut.