Minusta tuntuu että olen kadottanut ystäväni työuran vuoksi

Olen ainoa, jolla vakituinen työ, tuntuu että he eivät halua olla tekemisissä kun kuvittelen, että luulevat minut rikkaaksi. En uskalla ehdottaa mitään yhteisiä matkoja, kun ne maksaa tai mitään muutakaan mihin liittyy raha, luulen, että he ajattelevat, että voin käyttää rahaa mihin vaan.

Miksi raha ajaa aina ystävyyssuhteet katkolle.

Hassua kun aluksi ollaan tasavertaisia, mutta sitten kun siirrytään työelämään, tulot alkavat vaikuttaa elämän tyyliin. Onhan se niin tietysti, että jos on rahaa niin voi ostaa hyvän asunnon ja muuta, mutta sitten tulee kenties kateus kuvioihin kun toisilla ei olekaan.

En uskalla enää kutsua ketään kylään kun heti arvioidaan ettei heillä ole varaa ostaa vaikka sellaisia ruokatarvikkeita.