Onko teidän mielestänne eri rakennuksissa omanlaisensa energiat?
Lähinnä nyt tarkoitan koteja, asuntoja joissa olette asuneet. Jos itse vertaan kolmea viime asuntoa tämän hetkinen mukaanluettuna, niin kaikissa on ollut omanlaisensa vahva tunnelma ihan jo sellaisenaan, ilman sitä siellä elettyä omaa elämää, mikä vähitellen värittää kodin omanlaisekseen ja mihin sanoisin että se asunto väistämättä tekee osansa, oli miten oli.
Saako kukaan kiinni tästä ajatuksesta? En tunnustaudu täyshörhöksi, sillä yleensä ainakin järki pysyy kaikessa mukana, mutta tässä on minusta eräs juttu jossa sellaisetkin osatekijät jotka eivät ole ihan faktapohjalta selitettävissä, ovat osa kokonaisuutta. Energiat ja sen sellaiset. :)
Kommentit (8)
Kyllä! Kotia etsiessä siinä pitää myös olla jokin intuitiivinen tunne mukana, että koti on "se oikea" ta edes miellyttävä.
On niissä eroja. Itse tunnen sen usein lämpöeroina. Eräs entinen kotini on aina kylmä. Siellä asuessa minulla oli vaikea parisuhde ja kurja olo. Se kylmyys jäi sinne. Ei sitä varmaan muut tunne.
Nykyinen kotini tekee minusta kodinhengettären, siis paljon enemmän kuin yksikään aiempi. Ei huono juttu. :) ap
Minä erosin äskettäin ja oli kiire saada asunto. Varasin näytön rivitaloasuntoon ja saman tien, kun astuin sisälle, tunsin, että tämä se on. Valon ja lämmön määrä oli uskomaton, vaikka oli sateinen ja harmaa aamu. Minä en ole ollenkaan hörhö, en minkään vertaa, mutta asunnosta huokui tervetuloa-ilmapiiri. Ostin siis ensimmäisen asunnon, johon kävelin sisään.
Tätini kävi katsomassa asuntoa siinä vaiheessa, kun muutto oli alkutekijöissään ja hänkin sanoi, että asunto tuntuu ja näyttää minulta. Sanoin, että asunnolla on kodin sielu ja hän oli samaa mieltä. Rauhoitun siellä ja tunnen olon seesteiseksi. Ei ollenkaan huono näin tuoreen eron kokeneena.
On kyllä, mutta minulla on itselläni jotenkin niin vahva perusenergia, että kun hetken aikaa asun jossain, siitä asunnosta tulee minun oloiseni. Esim. nykyiseen asuntoon kun muutin, täällä oli jotenkin levoton ja ahdistava energia. Tuli tunne että täällä asuneet on olleet ahdistuneita ja riidelleet paljon. Rukoilin ja meditoin tilassa paljon, ja parissa viikossa energia alkoi muuttua rauhallisemmaksi.
Tämän huomasin muutkin - kun äitini tuli käymään, hän ihmetteli että hän ymmärsi että siellä maalaistalossa jossa ennen asuin oli sellainen rauha, mutta tässä kerrostaloasunnossakin on ihan sama tunnelma. En kommentoinut siihen mitään, mutta ajattelin, että niin, ei se asunnosta johdu vaan asukkaan mielentilasta joka siellä asuu.
On kyllä. Samoin alueilla ja kaduilla vaikkapa kaupungissa. Kaikista asunnoista missä on tullut asuttua on jäänyt tietty "lämpöaste" tai tunnelman sävy muistoihin. Tosiaan vaikea pukea tätä sanoiksi.
Mun mielestä kaikki 1960 jälkeen rakennetut talot on jotenkin hengettömiä. Parhaiten olen viihtynyt 1900-luvun alkupuolella rakennetuissa taloissa. Kerrostaloissa on mielestäni parempi energia kuin omakotitaloissa. Ehkä johtuu siitä, että erilaiset elämät ja energiat sekoittuu ja tasapainottaa toisiaan. Omakotitaloissa on joskus ahdistava tunnelma, vaikka olisi ulospäin kaunistakin. Seinät kuulee kaiken.
Joo, tai taloissa ja paikoissa. Olen jotenkin aika tarkka siitä, että sen oman kodin pitää tuntua hyvältä ja omalta. Joihinkin taloihin oikein hingun päästä asumaan ja jotkut talot on sellaisia, etten haluaisi asua edes niiden näköpiirissä. Toki on myös ihan neutraaleja taloja.