Lue keskustelun säännöt.
Synnytystapa asiaa... Ei herkille!
06.05.2016 |
Ollaan ystäväni kanssa molemmat raskaana. Ystäväni on saamassa sektion synnytyspelon takia. Eilen hän kuitenkin avautui myös sektiopelostaan. Häntä oli pelkopolilla kuulemma peloteltu riskeillä yms. Ei kertonut tarkalleen mitä oli sanottu, joku jos haluaa, niin kertokoon mitä siellä jutellaan? Ystävää pelottaa menettää vauva sektiossa yhtä paljon, kun hän pelkää synnyttää alakautta. Hän miettii, että mitä jos joku riskeistä toteutuu ja hän omaa syytään menettää lapsen, kun ei uskaltanut alateitse synnyttää, jolloin vauva olisi selvinnyt. Hurjia ajatuksia. Suomessa kuitenkin pienet riskit suunnitelluissa sektioissa. Tiedätkö ketään, joilla olisi vauva menehtynyt suomessa suunnitellussa sektiossa?
Jos tänne ei ihan kauheita tarinoita kerry, niin ehkä näytän keskustelun ystävälleni ja koitan rohkaista häntä.
Kommentit (14)
Lapsi ei voi kuolla suunnitellussa sektiossa. Eikä vammautua. Alatiesynnytyksessä taas voi saada hapenpuutteesta aivovamman tai fyysisiä vammoja imukuppisynnytyksessä jne. Ystäväsi on varmasti tehnyt omaan tilanteeseensa parhaan ratkaisun, tsemppiä teille molemmille:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miksi sitten alasynnytystä suositellaan äidin ja vauvan kannalta ensisijaisesti? Jos sektiossa ei voi kuolla tai vammautua
Miksei voi vammautua tai menehtyä? Ei se nyt ihan noin yksiviivainen asia ole. Kaikki on aina mahdollista
Itselläni oli ja on kauhea sektiofobia. Minä en pelkää kipua pätkääkään, ja siedän sitä hyvin. Mutta minä pelkään toisten armoille joutumista ja lääketieteellisiä toimenpiteitä. Taivaan kiitos 2 synnytystäni on menneet luonnollisesti, eikä ole tarvinnut sektiota .Kivunlievitystäkään en ole ottanut, koska sekin kammottaa paljon enemmän kuin kipu.
Mutta niinhän se on että sektio on suurempi riski äidille, ja lapselle se on jopa vähän turvallisempi tapa syntyä kuin alatiesynnytys. Se tosin on liioittelua etteikö siinä KOSKAAN voisi käydä lapselle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei voi kuolla suunnitellussa sektiossa. Eikä vammautua. Alatiesynnytyksessä taas voi saada hapenpuutteesta aivovamman tai fyysisiä vammoja imukuppisynnytyksessä jne. Ystäväsi on varmasti tehnyt omaan tilanteeseensa parhaan ratkaisun, tsemppiä teille molemmille:)
Tootakai lapsi voi kuolla sekä alatiesynnytyksessä sekä sektiossa, riippumatta siitä onko sektio suunniteltu vai ei. Synnytystavasta riippumatta lapsi voi myös syntyä vammaisena. Tilastollisesti terveen lapsen saaminen on kuitenkin huomattavasti todennäköisempää.
Sektio ei ole ns. Helppo synnytystapa siinä mielessä, että kyseessä on todellakin melko iso leikkaus, josta toipuminen vie aikaa. Varsinkin kun hormonit hyrräävät ja pitäisi sitä vauvan hoitoakin opetella. Usein alatiesynnytyksestä äiti toipuu nopeammin. Mutta sitäkään ei voi taata, synnyttämiseen nyt vaan liittyy valtava määrä epävarmuustekijöitä.
Itse en tunne lasta, joka olisi kuolluttai vammautunut. Suunnitellussa sektiossa. Stavarma synnytystapa sekään ei kuitenkaan ole. Jos se olisi merkittävästi paras tpa, silloinhan sitä äideille suositeltaisiin. Toivottavasti ystäväsi saa pelkopolilta riittävästi tukea huoliinsa, eikä pelkästään pelottelua. Hänen kannattaa muistaa, että todennäköisesti synnytys menee kuitenkin kohtalaisen hyvin riippumatta siitä minkä tavan valitsee.
Toiki pientä epämukavuutta kannattaa varautua sietämään kun lisääntymishommmaan lähtee. Itseään joutuu haastamaam seuraavat 18+ vuotta, joten laji ei ihan herkimmille sovi.
T eräs kätilö (jonka näppäimistö näköjään jumittaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi ne suosittelee alatietä ja pelottelee sektiolla että Suomessa ei valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeutta kunnioiteta ja alatie on helpompi ja halvempi. Kiskovat lapsen ulos sitten lopuksi vaikka pihdeillä tai imukupilla, viis siitä pystytkö sen jälkeen pidättämään kakkaa vai et.
Sektio on suunniteltuna turvallisempi lapselle tilastollisesti, kun ei lasketa siis hätäsektioita. Alatiessä riskinä hapenpuute ja vammautuminen. Kun on itse kerran kokenut kamalan ja lapsen vaarantaneen alatien niin valitsin seuraavaksi sektion. Suosittelen ystävällesikin!
Mua peloteltiin pelkosektiota pyytäessäni sektion vaaroista mutta pelottelu päättyi heti kun sanoin että mua ei voi kusettaa koska olen ottanut asioista selvää ja tiedän sen verran että lääkärien manipulointiyritykset ei uppoa. Muuttui ääni kellossa siihen suuntaan että no tosiasiassahahan -huom- suunniteltu sektio ON turvallisin synnytystapa ja sain ajan heti.
Sektiosta toivuin paljon nopeammin kuin alatiestä. Sektio +5 pv vaunulenkillä, alatien jälkeen meni kaksi viikkoa ennenkun pystyin edes istumaan.
Itse olen synnyttänyt kaksi sektiolla tahtomattani. Toinen oli yllätysperätila (liian iso, jotta olisi voinut yrittää alakautta) ja toinen ei vaan lähtenyt syntymään, vaikka kolme vuorokautta yritettiin. Sektiot olivat siis kiireellisiä, mutta menivät hyvin. Ei se kyllä kaikkine jälkivaivoineen silti mielestäni helppo tapa ole synnyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alatiesynnytyksestä toipuu nopeasti. Se on lapsen kannalta parempi, koska lapsi saa alatiesynnytyksessä luonnollisen mikrobiston jollaista ei saa sektiossa. Sillä on merkittäviä vaikutuksia lapsen myöhemmälle terveydelle. Alatiesynnytys auttaa myös äidin maidontuotantoa käynnistymään toisin kuin sektio, jonka jälkeen maidontuotanto ja sen riittävyys vauvan ravinnoksi voi olla haasteellista.
Sektion riskit liittyy pääosin äidin korkeaan verenvuoto- ja veritulppariskiin ja haavan tulehtumisriskiin. Komplikaatioina voi tulla kivuliaita arven kiinnikkeitä vatsanpeitteisiin ja muihin sisäelimiin. Lisäksi kohtu voi ohentua arven kohdalta niin että seuraavat raskaudet aiheuttavat riskin kohdun repeämisestä. Tämä tosin lienee harvinaista jos on tehty vasta yksi sektio. Tiedän kyllä yhden äidin jolla kahden sektion jäljiltä kolmannessa raskaudessa todettiin sektion koittaessa kohdun olevan arven kohdalta kalvonohut, eli omia aikojaan käynnistynyt synnytys ja supistukset olisi voinut aiheuttaa melkoisen vaaratilanteen äidille ja lapselle. Vauvalle sektio on sinänsä kaikista turvallisin tapa syntyä.
Katsoin mielenkiintoisen dokkarin tuosta bakteerikannan siirrosta vauvalle suunnitellussa sektiossa (kiireellisessä tai hätätilanteessa ei tietysti ole aikaa tällaista suunnitella). Äidille laitettiin emättimeen tuppo steriilejä kangasliinoja leikkauksen esivalmistelujen ajaksi ja otettiin pois juuri ennen kuin vauva syntyi. Vauva sitten välittömästi ulostulonsa jälkeen hierottiin ympäriinsä näillä liinoilla (erityisesti kasvot, nenä ja suu) että äidin emättimen hyvät bakteerit ehtisivät asettumaan vauvan iholle ja limakalvoille ennen ympäristön bakteereja. Sektiolla syntyessään kun vauvan normaalisti asuttaa leikkaussalin ilmassa leijuvat bakteerit.
Niin ja omakin lapseni on syntynyt sektiolla, kiireellisellä tosin, joten tämän ei tosiaan ollut tarkoitus olla mikään mollausviesti jos joku sen niin tulkitsee. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi sitten alasynnytystä suositellaan äidin ja vauvan kannalta ensisijaisesti? Jos sektiossa ei voi kuolla tai vammautua
Sektiossa riskit on äidillä ja alatiessä vauvalla.
Ensisijainen syy alatien suosimiseen on raha. Sitä ei voi kuitenkaan sanoa ääneen, joten täytyy keksiä liuta muita perusteluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi sitten alasynnytystä suositellaan äidin ja vauvan kannalta ensisijaisesti? Jos sektiossa ei voi kuolla tai vammautua
Sektiossa riskit on äidillä ja alatiessä vauvalla.
Ensisijainen syy alatien suosimiseen on raha. Sitä ei voi kuitenkaan sanoa ääneen, joten täytyy keksiä liuta muita perusteluita.
Jaa, mä taas on lukenut, että Brasiliassa, missä jopa suurin osa lapsista syntyy sektiolla, syynä on paljolti raha. Suunnitellut sektiot kun voi hoitaa virka-aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä eka synnytys alatie, jossa synnytin 39+5 kohtuun kuolleen sikiön. Se oli helvetillinen kokemus. Jouduin käymään vielä vuosikausia myöhemmin neuvolapsykologilla. Lääkärien mielestä se on normaali synnytys eikä lääkärit ymmärtäneet, miten siitä olisi voinut jäädä trauma, kun ei tullut repeämiäkään.
Seuraavat kolme ovat syntyneet sektiolla. Ne olivat ihania kokemuksia. Mitkään pelottelut eivät toteutuneet vaan toivuin leikkauksista kolmessa viikossa ennalleni.
En voinut antaa periksi, koska olin lukenut niin paljon alatiesynnytyksissä tapahtuneista kuolemista ja halvaantumisista (siis vauvojen). Ajattelin, että jos suostun alatiehen ja siinä tapahtuu vauvalle jotain, en voi antaa itselleni sitä anteeksi. Nimittäin ekan kohdallakin yritin puhua sektiosta mutta minut vaiennettiin. Sektio olisi tehty viikkoa ennen laskettua aikaa ja vauva olisi ollut elossa. Mutta minä annoin puhua itseni ympäri ja se ehti kuolla . En voinut toistamiseen antaa periksi.
Lääkärit laulavat seireenin laulua alatien puolesta, joka on niin turvallinen että ja sektio on vaaroja täynnä. Minua ärsytti kun kolmannen raskauden aikaan jouduin pelkopolille ja lääkäri puhui kuin ensikertalaiselle vaikka minulla oli kokemusta molemmista tavoista. JA kun pidin sektiota parempana, se oli väärä vastaus, koska oppikirjojen mukaan kuuluu pitää alatietä parempana.
Ekassa synnytyksessä en saanut yli tunnin ponnistukseen mitään kivunlievitystä vaikka vauva oli kuollut. Kolme vuotta myöhemmin lääkäri kertoi mitä kivunlievitystä olisi voitu antaa. Jaa. No miksei annettu? Miksi menisin uudelleen samaan retkuun?
Käske kaverisi pitää päänsä!
Oliskohan taas kannattanu jättää panemati.
Itse synnytyspelkoisena pelkopolilla käyneenä tulee mieleen ajatus, että ehkä ystäväsi tarvitsisi nyt lisää tukea asiassa, ja ihan ammattilaistaholta. Neuvolapsykologi tai joku, en osaa sanoa.