Lue keskustelun säännöt.
Lihava, miksi olet lihava?
05.05.2016 |
Itse olen lihava, lihoin noin 6v sitten kun hengailin lihavien ihmisten kanssa jotka tartuttivat sen minuun. Tutkittua tietoa, lihavuus tarttuu http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-2000001172831.html
Kommentit (78)
Koen ettei minulla ole mitään velvollisuutta selitellä asiaa kenellekään.
En ole tilivelvollinen kenellekään, vaikka maksaisitte kuinka paljon verorahojanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska syön liikaa, vihaan liikuntaa ja tahdonvoimani on olematon.
T: 152/62
Minuunkin varmaan tarttui, kun lähes 40 vuotta olin alipainoinen tein mitä tahansa.
Syön liikaa ja liikun liian vähän. Heikko ja saamaton luonne.
Olen syönyt enemmän kuin kuluttanut. Rakastan ruokaa ja epäterveellisiä herkkuja. Olen tunnesyöjä, jonka vuoksi lihominen tapahtuu helpommin. Lihon helposti. Elämässä ollut hankalat pari vuotta, kiloja on päässyt kertomaan, sillä hyvässä kunnossa pysyminen on ollut viimeiseksi mielessä kaikkien ongelmien ja ahdistuksen keskellä. Nyt kun toivottavasti sujuu paremmin, jaksan taas alkaa kiinnittämään huomiota terveelliseen ruokavalioon ja muuhun sontaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on hirvittävä herkkuhimo koko ajan. Elämässä ei ole muuta sisältöä ja siksi ruoka viihdyttää ja saa hyvälle mielelle. Ilman herkkuja tuntuu kauhean tyhjältä ja masentavalta sekä olen ärtynyt koko ajan.
N 178cm 90 kg
Vierailija kirjoitti:
Koen ettei minulla ole mitään velvollisuutta selitellä asiaa kenellekään.
En ole tilivelvollinen kenellekään, vaikka maksaisitte kuinka paljon verorahojanne.
Miksi otat noin itseesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juon 15-25 kaljaa/siiderä päivittäin.
Ennen olin timmi ja urheilin, mutta en saanut tyttöystävää sellaisenakaan. Parempi sitten nauttia elämästä hyvän juoman ja ruuan kanssa, kun joka tapauksessa joutuu yksin olemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen olin timmi ja urheilin, mutta en saanut tyttöystävää sellaisenakaan. Parempi sitten nauttia elämästä hyvän juoman ja ruuan kanssa, kun joka tapauksessa joutuu yksin olemaan
Eihän se nyt tuosta ole kiinni, vaan rahasta ja materiaalista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen ettei minulla ole mitään velvollisuutta selitellä asiaa kenellekään.
En ole tilivelvollinen kenellekään, vaikka maksaisitte kuinka paljon verorahojanne.
Miksi otat noin itseesi?
En ole ottanut itseeni. Mutta jos haluat että olisin ottanut, niin leikitään että olen sitten ihan kauhean pahasti mieleni pahoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen olin timmi ja urheilin, mutta en saanut tyttöystävää sellaisenakaan. Parempi sitten nauttia elämästä hyvän juoman ja ruuan kanssa, kun joka tapauksessa joutuu yksin olemaan
Jotenki tuli sääli sua kohtaan ):
Koska tykkään syödä. Etenkin kaikkea makeaa, paljon.
Olen kuitenkin onnistanut laihduttamaan jonkin verran. Nyt raskaana, joten jatkuu sitten aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein tiedä, millaista vastausta tällaiset kysymykset odottavat. Koska syön liikaa? Koska minulla ei ole "itsekuria"? Koska olen huono?
Jos kertoisin laajasti sen syyn kaikessa kokonaisuudessaan, kuitattaisiinko kaikki vain tekosyinä?
Minun lihavuuteni on kimppu perintötekijöitä, perheeni ruokailutottumuksia, luontaista mieltymystä makeaan, laihdutusten horjuttamaa ruokasuhdetta, koulukiusaamista, mielenterveysongelmia, masennuslääkitystä, e-pillereitä, seurustelun aloitusta, sosiaalisen elämän piristymistä, juhlien lisääntymistä, itseinhoa, herkuttelun lisääntymistä, liikunnan vähentymistä... Yksikään noista syistä ei selitä ainoana tekijänä lihavuuttani, mutta nuo kaikki yhdessä ovat edesauttaneet lihomista. Nykyään laihdutan, ja sekin on paljon monimutkaisempi prosessi kuin vain syödä vähemmän kuin kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen ettei minulla ole mitään velvollisuutta selitellä asiaa kenellekään.
En ole tilivelvollinen kenellekään, vaikka maksaisitte kuinka paljon verorahojanne.
Miksi otat noin itseesi?
En ole ottanut itseeni. Mutta jos haluat että olisin ottanut, niin leikitään että olen sitten ihan kauhean pahasti mieleni pahoittanut.
Ja jatkuu vaan... :/
Koska olen rasittunut, ahdistunut ja masentunut ja minun pienissä aivoissa ongelmat kannatta käsitellä ennemmin herkuttelemalla kuin oikeasti repimällä kaikki auki ja tutkiskelemalla.
Syön liikaa kulutukseeni nähden. Tai tällä hetkellä syöminen on kulutuksen kanssa tasoissa, en nimittäin ole lihonut tai laihtunut pitkään aikaan.
Olen lihava koska syön liikaa ja liikuntaa harrastan vain sen verran että pysyn terveenä ja jaksan arjen aherruksen. Herkut eivät ole heikkouteni, mutta liian suuret annoskoot sitäkin enemmän.
Pääsi tuossa päälle 20v lipsahtamaan, kun ainakin 19v asti pystyin syömään ja juomaan ihan mitä tahansa ilman että näkyi missään, ja sitten kun alkoi näkyäkin, niin olin aluksi vain tyytyväinen, että sain vähän naisellisia muotoja tikkuvarteeni. Sitten jossain kohtaa huomasin, että menee yli. Mutta vanhoja huonoja tapoja oli siinä kohtaa yllättävän hankala alkaa suitsia, kun roskaruuat ja alkoholit maistui. Nyt olen 26 ja kova yritys palailla järkeviin mittoihin.
Olen toipuva alkoholisti ja sipsit on hyviä.