Löytyykö täältä viisikymppisiä joilla vielä asuntolainaa?

Ei. Tähän ikään on rahnaa kaikilla kertynyt niin paljon, ettei tilille mahdu enempää. Piti avata taas uusi.

t 52v

Tietysti, osalla taatusti velkavipuja ja sijoituslainoja.

On. Kylläkin vasta kolme vuotta sitten otettu. Eikä ole mikään 25 vuoden laina.

Meillä on lainaa, mies 58 ja minä 48. 150.000 vielä maksettavaa.

Meillä lainaa vielä 450.000e. Maksetaan eläkkeelle pääsyyn saakka.

agsas kirjoitti:

Meillä lainaa vielä 450.000e. Maksetaan eläkkeelle pääsyyn saakka.

Tuollaista kai se siellä Helsingissä on. Meillä ei enää yhtään lainaa ja 250m2 omakotitalo Rovaniemellä hyvällä alueella. m50v

Vierailija kirjoitti:

agsas kirjoitti:

Meillä lainaa vielä 450.000e. Maksetaan eläkkeelle pääsyyn saakka.

Tuollaista kai se siellä Helsingissä on. Meillä ei enää yhtään lainaa ja 250m2 omakotitalo Rovaniemellä hyvällä alueella. m50v

Väärin. Tuollaista se on jos ottaa tuloihin nähden hirveän suuren lainan. On niitä kalliita koteja muuallakin kuin Helsingissä ja toisaalta Helsingistä löytyy myös halpoja asuntoja.

Monet maksaa lainaa sijoutusasunnosta, jonka voi myöhemmin antaa lapsille ensiasunnoksi. Nyt näkee ketkä miettii omien lasten tulevaisuutta, joka on niin epävarma kaikin tavoin. Lähinnä siksi että vanhemmilla ikäluokilla on ollut niin valtavat edut työelämässä verrattuna nykyisiin. Niitä nuoret nyt kalliisti maksavat, ja monet eivät voi lapsiakaan hankkia talouden epävarmuuden takia.

Toiset tietysti voi mällätä omaan hyvinvointiinsa muita ajattelematta, mikä taitaa olla trendikästä nykykeski-ikäisten joukossa.

Olen 48 vuotias ja asuntolainaa on vielä 10 vuotta jäljellä, veikkaisin että monella muullakin eronneella 5-kymppisella on sitä velkaa vielä jonkin verran.

Olen 35 v ja otin vuosi sitten 25v lainan. Eli tulee olemaan asuntolainaa vielä viisikymppisenä. Eläkeläisvanhemmillani on mökkilaina.

Ehkä näillä nyt 50 vuotiailla ei ole enää lainaa, mutta tulevaisuuden 50 vuotiailla kyllä tulee olemaan yhä enevissä määrin. Laina-ajat ovat pidentyneet merkittävästi 90-luvun laman jälkeen. Nykynuoret eivät enää halua hirtää itseään asuntolainalla, kuten vanhempansa tekivät. Se oli aika huvittavaa josus 80-luvulla kun perhe hankki omistusasunnon, niin se tarkoitti sitä että seuraavat 12 vuotta syötiin pelkkää kaurapuuroa ja ajettiin Ladalla, että saadaan se laina maksettua mahdollismman nopeasti pois. Mitä elämää se sellainen on?

On toki lainaa! Otinkin lainaa asuntoon vasta 35 vuotiaana, ensin oli yhteistä miehen kanssa ja eron jälkeen omaa. Maksuaika on pitkä pienten tulojeni vuoksi, mutta nou hätä, kunhan vain pystyy maksamaan! Olishan se lottovoitto kiva juttu!

Ollaan nelivitosia ja nopeasti laskien meillä olisi asuntolainaa jäljellä jotain 60 tonnia kun täytetään 50 vuotta. On tosin mietitty uuden talon rakentamista, joka sopisi paremmin tarpeisiimme kahdelle vanhenevalle, kun lapset ovat jo omillaan. Joten voi olla että 50 vuotiana meillä on asuntolanaa 200.000-300.000€.

Kunnon av-mamma on maksanut 26-vuotiaana 650 000 euron kivitalosta Espoossa merenrannalla oman puolikkaansa ja nelikymppisenä heillä on jo loma-asunto saaristossa, lapinmökki, välimerellinen loma-osake sekä kaksi sijoitusasuntoa, joihin lapset muuttavat opiskelujen alettua. Viisikymppisenä tämä kaikki on jo kuusinkertaistunut loistavien sijoitustaitojen ja mahtavan palkkakehityksen myötä. 

On vielä 20 vuotta.

Ensimmäisen asuntolainan otin 25 -vuotiaana ja maksettiin pois 16-17 vuodessa. Sitten avioeron jälkeen jouduin ottamaan uutta lainaa. Helsingissä on kalliit asunnot.

Heh. Olen 45 enkä ole koskaan ottanut (tai edes saanut) asuntolainaa.

Ikää 46, lainaa n. 30 000 jäljellä omakotitalosta. Olisimme voineet maksaa pois senkin, mutta asuinkustannukset ovat todella pienet, joten olemme sen sijaan matkustelleet ja tehneet muita hankintoja.

Ei ole enää, on maksettu jo aikaa sitten pois, ollaan vähä yli viiskymppisiä.

Olen 45 v. ja maksin just viime kuussa asuntolainan pois. Tuli otettua se 18 vuotta sitten. Alunperin maksuaika oli 23 vuotta.

Ei tässä oikein osaa törsätä, kun on tottunut elämäntyyliinsä.