Te, joilla on testamentti. Mitä siinä on?

Lapseni (2 kpl) perivät minut, ja heidän puolisoillaann ei ole oikeutta lasteni minulta perimään ominaisuuteen.

Tein testamentin siinä vaiheessa, kun toinen lapsistani oli eroamassa.

Tein testamentin joskus valmistuessani kun tajusin, että vanhemmat perivät minut. Määräsin kaiken suoraan sisaruksilleni. Muokkasin testamenttia mennessäni naimisiin. Teimme avioehdon, joka on voimassa vain jos erotaan. Testamentissa määräsin, että jos kuolen ennen miestäni niin hänen jälkeensä minulle kuulunut omaisuus palaa takaisin minun sukuuni sisarusteni lapsille, eikä mene mieheni lapsille. Olen perimässä joskus vanhemmiltani mökin ja metsää.

Testamentissa lukee näin: Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja  testamenttinamme, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa.

Toivomme rintaperillisiemme pidättäytyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä.

Lastemme aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lastemme meiltä perimään omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon.

Teimme testamentin noin 15 vuotta sitten, kun pankissa kehoitettiin näin tekemään asuntolainaa hakiessamme.

Olen miettinyt, että teen testamentin toisen lapseni hyväksi ja suljen puolisot pois. Kehitysvammainen lapsi saisi lakiosan, vaikka ei perinnöstä juurikaan hyödy.

Pitäisi tehdä, koska ei ole perhettä. Kummilapsia ja ystävää olen ajatellut perillisiksi, mutta en tiedä kannattaisiko ohjata omaisuuden osiot suoraan saajalleen vai osuuksina pesästä.

Vierailija kirjoitti:

Ja millaisessa elämäntilanteessa teit sen?

Oletko itse aikeissa tehdä testamentti ja miksi?

Siinä on, että mieheni lapsi tai hänen lapsensa on perijäni, tai jos heitä ei ole niin sisareni jälkeläiset. Siinä on myös, että miehelläni on elinikäinen hallintaoikeus omaisuuteeni. Ja siinä on, että testamenttini toimeenpanija on se ja se.

Tein sen tilanteessa, jossa mieheni lapsi oli alaikäinen. Halusin tehdä hänestä perijäni mutta siten, ettei hänen äitinsä pääse hallitsemaan omaisuuttani. Mieheni testamentissa on myös toivomus lapsen huoltajuuden määräämisestä siinä tapauksessa, että hän kuolee yksinhuoltajana.

Nyt pitäisi kyllä tehdä uusi testamentti, kun lapsi on täysi-ikäinen eikä toimeenpanijaa enää tarvita alkuperäiseen tehtäväänsä.

Minulla on hallussa testamentti, mutta se on ystäviemme. Olen testamentin toimernpanija.

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa lukee näin: Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja  testamenttinamme, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa.

Toivomme rintaperillisiemme pidättäytyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä.

Lastemme aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lastemme meiltä perimään omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon.

Teimme testamentin noin 15 vuotta sitten, kun pankissa kehoitettiin näin tekemään asuntolainaa hakiessamme.

Oikeestiko haluat että mies saa pitää yksin kaiken vaikka kuolisit suht nuorena ja asuntolainakin maksettu?

Kaikki on testamentattu silloiselle avopuolisolleni, joka on kyllä nykyään ex, mutta kuitenkin sen verran tärkeä ihminen ollut elämässäni, että puolestani kaikki saa edelleen mennä hänelle. Elämäntilanne oli se, että oltiin yhdessä ja minä ollut jo jonkin aikaa työelämässä niin jotain oli jäänyt säästöön, ja katsoin että hän sitä omaisuutta mahdollisesti kuollessani enemmän tarvitsisi kuin vanhempani. Oli yhteisiä lemmikkejäkin niin jo niiden kuluihin olisi mennyt rahaa.

Minä ajattelin testamentata kahdelle suvun ahneimmalle toiselle mökin ja toiselle talon.

Tosin niin, että toinen saa omistusoikeuden ja toinen hallintaoikeuden. Siinäpähän riitelevät, kunnes omaisuudesta ei ole mitään jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

. Kehitysvammainen lapsi saisi lakiosan, vaikka ei perinnöstä juurikaan hyödy.

Miksi ei hyödy? Nimenomaan vammaiselle, jonka eläke riittää lähinnä pakollisiin kuluihin, oma omaisuus antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua selvästi, kun ei tarvitse joka asiassa miettiä, onko siihen varaa.

Vammaisen edunvalvoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

. Kehitysvammainen lapsi saisi lakiosan, vaikka ei perinnöstä juurikaan hyödy.

Miksi ei hyödy? Nimenomaan vammaiselle, jonka eläke riittää lähinnä pakollisiin kuluihin, oma omaisuus antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua selvästi, kun ei tarvitse joka asiassa miettiä, onko siihen varaa.

Vammaisen edunvalvoja

Mutta juuri se edunvalvoja päättää miten rahat käytetään. On niitäkin jotka antaa vaan sen 120e kuussa käyttöön vaikka tilillä olis paljon säästöjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentissa lukee näin: Me allekirjoittaneet aviopuolisot ilmoitamme viimeisenä tahtonamme ja  testamenttinamme, että toisen meistä kuoltua jälkeenjäänyt saa omistusoikeuden kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen, olkoonpa se minkä nimistä tai laatuista tahansa.

Toivomme rintaperillisiemme pidättäytyvän vaatimasta lakiosiaan lesken eläessä.

Lastemme aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta lastemme meiltä perimään omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon.

Teimme testamentin noin 15 vuotta sitten, kun pankissa kehoitettiin näin tekemään asuntolainaa hakiessamme.

Oikeestiko haluat että mies saa pitää yksin kaiken vaikka kuolisit suht nuorena ja asuntolainakin maksettu?

Tämä testamentti oli tehty erityisesti suojelemaan minua tilanteessa, kun lapset olivat pieniä. Mieheni nimittäin on suurituloinen ja minä taas kuvataiteilija. Appiukko on juristi ja hänellä ja anopilla on samanlainen testamentti ja asetelma samanlainen - hyvätuloinen mies ja taiteilijavaimo.

Keskinäinen omistusoikeustestamentti, yhteiselle lapselle lakiosa.

Avoliitto.

Tehtiin kun ostettiin talo, uusittiin kun lapsi oli syntynyt ja kummallakin perintöä. Miehen perintömetsä menee lakiosassa lapselle, eli ei poistu suvusta.

Seuraavan kerran uusitaan kun lapsi lähestyy täysi-ikäisyyttä ja saa ehkä suuremman siivun.

Tarkoitus varmistaa miehen asuminen ja mahdollisuus elattaa lapsi, minä pärjään omillanikin miehen jälkeen.

Olemme mieheni kanssa testamentanneet omaisuutemme toisillemme. Testamentti tehty kun lapset tulivat täysi-ikäisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

. Kehitysvammainen lapsi saisi lakiosan, vaikka ei perinnöstä juurikaan hyödy.

Miksi ei hyödy? Nimenomaan vammaiselle, jonka eläke riittää lähinnä pakollisiin kuluihin, oma omaisuus antaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua selvästi, kun ei tarvitse joka asiassa miettiä, onko siihen varaa.

Vammaisen edunvalvoja

Mutta juuri se edunvalvoja päättää miten rahat käytetään. On niitäkin jotka antaa vaan sen 120e kuussa käyttöön vaikka tilillä olis paljon säästöjä

Kannattaa tietenkin hakea sellainen edunvalvoja, joka antaa vammaisen käyttää omaisuuttaan järkevästi. Esim. oma päämieheni harrastaa rahoillaan ratsastusta. Edunvalvojana voi toimia esim. sukulainen. Ei ole mikään pakko tyytyä yleiseen edunvalvojaan, jos lähipiirissä on joku järkevä hommaan sopiva.

Se edunvalvoja

Tehtiin miehen kanssa testamentti pari vuotta sitten. Syy oli lähinnä lasten mahdollisten tulevien ex-puolisoiden sulkeminen pois omaisuudestamme. Olemme mieheni kanssa tienanneet kovalla työllä ihan mukavan omaisuuden ja haluamme, että se pysyy lapsillamme, ei mene ex-puolisoille.

Vierailija kirjoitti:

Olemme mieheni kanssa testamentanneet omaisuutemme toisillemme. Testamentti tehty kun lapset tulivat täysi-ikäisiksi.

Nykyään lähes kaikki keskinäiset testamentit tehdään omistusoikeustestamenteiksi. Näin puolisoiden yhdessä keräämä omaisuus jää jälkeenjääneelle. Lapset saavat osuutensa sitten, kun molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Näin vältytään riidoilta, ja leskelle jää täysi valta käyttää yhteistä omaisuutta.

Itse tuskin perin mitään, kohta 80-vuotias isäni kilpailuttaa nuorempia sisaruksiani sillä että tahtoo maat ja tiälat lahjoittaa jommalle kummalle mutta heitä ei kiinnosta. Minulle ja vanhimmalle veljelle mitään ei ole edes tarjottu.

Minulta tuskin jää paljoa kun sukutilakin menee ilman että mulla on mitään sanomista, kaikkea isäni on kuitenkin satakertaa minullekin luvannut.

Harmittaa vähän. Olen itse asunut toisessa EU-maassa sen verran pitkään että voin tehdä testamentin asuin maassani ja mitään suoja osuuksia tai muita sääntöjä ei testamentille ole ja ei ole mitään monipykäläisiä perintöverotaulukoita sen mukaan kuinka läheinen sukulainen perinnönsaaja on ei ole kuin yksi veroprosentti ja se on nolla, koska täälläei perinnöstätarvitse maksaa veroja.