Lue keskustelun säännöt.
Pystyisitkö luovuttamaan ruumiisi kuoleman jälkeen lääketieteen käyttöön?
29.04.2016 |
Tässä Et-lehden juttu aiheesta: http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/luovutetaan_ruumis_laaketieteel…
Kommentit (23)
Pystyisin, mutta mulla on elintenluovutustestamentti ja molemmat ei käy. Joskus ruumiista lääketieteelliseen käyttöön oli ylitarjontaa, elimistä ei kai koskaan ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ihan varma. Ideana se on hyvä ja toki haluaisin auttaa, mutta ajatus hassuista kandiopiskelijoista tökkimässä kehoani ja kikattelemalla sille ei ole kovin miellyttävä. Ei sillä, että he oikeasti olisivat näin lapsellisia, mutta mielikuvissani he ovat.
Periaatteessa pystyisin. Elintenluovutuksen olen sallinut jo vuosikausia sitten.
... ja siitäkin huolimatta, että olen aina halunnut itseni tuhkattavan, kun kuolen. Ajatus hautaamisesta on jotenkin karmiva, ruumiin käyttö lääketieteen hyväksi taas ei.
En. Kuitenkin käyttäisivät naisen ruumista vain nekrofiliaan. Jos olisin mies niin voisin.
Kyllä mä elimiä voisin luovuttaa, mutta ajatus opetusmateriaaliksi joutumisesta...joo ei. Haluan, että mut tuhkataan mahdollisimman pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitten kun kuollu olen ni hyvä jos jotain hyötyä viel sillonki irti saa. Eli siitä vaa tutkiskelemaan.
Mikäs siinä, jos näyttäisin vielä hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, voisin. Olen ollut sekä isäni ja äitini vierellä heidän kuollessaan ja kun ihminen on poistunut, on ihan sama, mitä sille kuorelle tapahtuu.
Joo, mun elimet tuskin kelpaa luovutettaviksi, kun on veriteitse tarttuva sairaus. Olis minustakin jotain hyötyä ihmisille.
Toinen vaihtoehto olisi, että tuhkastani puristettaisiin timantti, silloin läheiseni voisivat myydä sen, jos tulisi rahan tarvetta. Kätevää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, koska olen yliopisto-opiskelijana nähnyt, ettei tiede ole maineensa veroista.
En, meidän uskonnossamme vainaja pitää haudata mahdollisimman nopeasti, ihanteellinen aika olisi heti samana päivänä, mutta ei taida olla mahdollista enää nykyisin. Enkä usko, että omaiset suostuisivat odottamaan vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ihan varma. Ideana se on hyvä ja toki haluaisin auttaa, mutta ajatus hassuista kandiopiskelijoista tökkimässä kehoani ja kikattelemalla sille ei ole kovin miellyttävä. Ei sillä, että he oikeasti olisivat näin lapsellisia, mutta mielikuvissani he ovat.
Kyllä sitä soveliasta käyttäytymistä dissektioissa proffat teroittaa meille opiskelijoille niin paljon, ettei vainajia tökitä tai salissa kikatella asiattomasti. Osassa Suomen lääkiksistä muuten pääsee dissektioihin jo ekana vuonna, eli ei olla lähellekään kandeja.
Tosi hienoa, että näitä ruumiinsa tutkimukseen/opetukseen luovuttajia on! Mun käsittääkseni kyllä ylitarjonnasta ei voi puhua, lähes ketkään esim fysioterapeutti-/sairaanhoitajaopiskelijat ei pääse dissektioita/obduktioita edes näkemään saati itse tekemään, kun vainajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
T. Lääkisläinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin. Jos joku taho hyötyy rumasta ruumiistani sekä todennäköisesti loppuunkuluneista elimistäni, olkaa hyvä.
Voin, minulla on ruumiinluovutustestamentti, kuten vanhemmillanikin oli. Isän ruumis ei kelvannut, mutta äidin ruumis oli 10 kk opiskelijamateriaalina ennenkuin hain valmiit tuhkat
Vierailija kirjoitti:
Voin, minulla on ruumiinluovutustestamentti, kuten vanhemmillanikin oli. Isän ruumis ei kelvannut, mutta äidin ruumis oli 10 kk opiskelijamateriaalina ennenkuin hain valmiit tuhkat
Onpas kuvottavaa. Olen kuullut joskus, että anatomian laitoksella ne opiskelijamateriaalina olevat ruumiit ovat sellaisia, joilta päät on sahattu pois. En todellakaan haluaisi omaa tai läheisen ihmisen ruumista miksikään tyhmien opiskelijaplanttujen leikkikaluiksi.
Tietenkin. Jos käyttää lääketieteen innovaatioita omaksi hyödykseen, niin pitää myös olla antajapuolella.
Ei niistä päitä oltu pois sahattu. Ihan kokonaisia olivat. Vaikka ne oli käsitelty niin, etteivät hajoaisi, oli osa silti homeessa. Nenän alle piti laittaa tiikerisalvaa, että pystyi yleensä huoneessa olemaan. Ruumiita käsiteltiin kyllä asiallisesti, niinkuin joku tuolla kirjoittikin.
Ruumis pilkotaan pala palalta tutustuen pienryhmässä sen joka paikkaan. Tutkitut palat pistetään vieressä olevaan isoon jätesäkkiin, kullekin ruumiille oma tietysti. Lopulta oli jäljellä vain pala selkärankaa, ja sekin pistettiin sitten pussiin. Sen jälkeen ruumiit vietiin poltettaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Voin, minulla on ruumiinluovutustestamentti, kuten vanhemmillanikin oli. Isän ruumis ei kelvannut, mutta äidin ruumis oli 10 kk opiskelijamateriaalina ennenkuin hain valmiit tuhkat
Ehkä isälläsi oli jokin tarttuva tauti, josta teille lapsille ei ollut kerrottu?
Tuskin ellei kysyjä olisi etevä meedio.