Onko ihminen paha vai hyvä?

apina

Ihminen on hyvin paha.

Mitä teet tiedolla?

Ei kumpaakaan. Ihminen vain on. Sama koskee kaikkea muutakin mikä on olemassa. Kaikki hyvä ja paha on vain ihmisten mielissä.

Hyvä syntyessään, useimmiten paha kuollessaan.

Hyvä ja paha on vain käsitteitä ja eri aikoina ja eri kulttuureissa hyvän ja pahan määritelmä voi olla eri. 

Mielestäni ihminen ei siis ole kumpaakaan.

Ihminen ei ole luonnostaan kumpaakaan vaan ihminen on luonnostaan kusipää. Se, että pidetäänkö sinua hyvänä vai pahana riippuu siitä luonnettasi käsittelet.

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet tiedolla?

Minua kiinnostaa muuten vain, mitä ihmiset ajattelevat tästä aiheesta. En minä varsinaisesti "tee" sillä tiedolla mitään. ap.

nosto

Jokainen pystyy sekä hyvään että pahaan.

Ihminen on itsekäs. Mikään ei ole suurimmalle osalle yhtä tärkeää kuin oma napa.

Kyllä ihminen on paha. Ihmisen pahuus johtuu syntiinlankeemuksesta. Luterilaisissa Tunnustuskirjoissa sanotaan:

"Ihmisessä on (syntiinlankeemuksessa) menetetyn Jumalan kuvan tilalla syvä, paha, kauhea, pohjaton, tutkimaton ja sanoin kuvaamaton koko luonnon ja sen kaikkien kykyjen turmelus; erityisesti tämä koskee sielun korkeimpia ja etevimpiä voimia, jotka vaikuttavat älyssä, sydämessä ja tahdossa" (Tunnustuskirjat).

Mitä on hyvyys? Mitä on pahuus?

Vierailija kirjoitti:

Mitä on hyvyys? Mitä on pahuus?

Hyvyys on esim. sitä, että antaa kaikki rahansa niille, jotka ovat nälkäisiä ja kärsiviä niin että itselle jää vain elossa pysymisen kannalta välttämätön. Pahuus on esim. sitä, että valehtelee tai ajattelee pahaa jostain tuntemattomasta ihmisestä bussissa tai av-palstalla tms.

Sekä että.

On.

Ihmisessä on tietoisuus hyvästä ja pahasta. Tämä on fakta. Meillä on moraalitaju, tiedämme että on olemassa hyvä ja paha. Mutta ihminen voi halutessaan, itsekkyydessään tukahduttaa hyvän ja pahan tietoisuuden, ja turrutaa omantuntonsa hyväksymään vain kaiken sen minkä kokee itselleen mieluisaksi. Paatunut ihminen hyväksyy kaiken minkä kokee itselleen mieluisaksi, kun taas ihminen jolla on arka tunto, on altis todellisuudelle.

Lähtökohtaisesti ihminen on hyvä ja paha yhtäaikaa. Kumpi sitten saa vallan, kas siinäkö elämän tarkoitus?

Semantikot väitelkööt siitä, mikä on hyvyyttä ja pahuutta.

Kai se riippuu ympäristötekijöistä. Jokaisessa meissä on se hyvä ja paha. Kumman me tuodaan useimmiten esille onkin sitten toinen juttu.