Lue keskustelun säännöt.
Miten pelastaa yhtäkkiä pieleen menevä suhde?
24.04.2016 |
Kaikki oli hyvin, kunnes mentiin naimisiin. Mies huomioi mua joka päivä ja halasi jne ja oli seksiä päivittäin. Teki enemmän kotitöitäkin, ei yhtä paljon kuin mä, mutta riitti mulle, kun koin saavani paljon vastinetta siitä huomioinnista.
Nyt hän on lopettanut huomioinnin kokonaan ja kotityöt, tekee melkein vain jos sanon asiasta ja kokee sen nalkuttamiseksi. Ei enää koskettele eikä sano kauniiksi. Seksi on vähentynyt radikaalisti. Menee töistä harrastuksiin ja tulee kotiin n klo 20 ja istuu telkun ääressä, kun puuhaan kotitöitä ja hoidan lasta.
Minä koen, että annan enemmän kuin saan ja että mies on lopettanut oman osuutensa. Kaiken lisäksi mies on alkanut valittaa, että minä en huomioi häntä! Kun se on päinvastoin hän, joka on lopettanut sen huomioinnin. Tuosta mulla menee pinna, koen että nytkö sekin on siirtynyt hänen vastuultaan minun vastuulle, että mikä on hänen panoksensa tähän suhteeseen.
Olen yrittänyt sanoa miltä tilanne tuntuu, mutta puhuminen menee nykyään riitelyksi. Ihmeen nopeasti on lähes täydellinen suhde alkanut mennä viemäristä alas. Mikä avuksi? Onko joku selvinnyt vastaavasta ja miten? Vinkkejä?
Kommentit (7)
Miten niin normaali? Ei tuo ole ok suhde.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä että mies joko pettää tai sitten on käyttänyt sinua muuten hyväksi eli sai sinusta ilmaisen kotipiian.
Pitäiskö molempien katsoa peiliin? Ottakaa erotuomariksi parisuhdeterapeutti ja käykää läpi suhteenne ongelmat. Molemmat kokevat jäävänsä vaille toisen huomiota - molemmat sitä kaipaisivat. Hyvät lähtökohdat saada suhde takaisin oikeille raiteille,
Parasta olisi jos voisitte istua ja jutella rauhassa ja avoimesti siitä mitä kumpikin toivoo suhteelta ja kumppanilta ylipäätään. Tärkeää on, että keskustelussa on rakentava henki, eikä minkäänlaista syyttelyä. Molemmat voivat kertoa mihin on tyytyväinen ja millaisia muutoksia toivoisi.
Avioliitto on yhteinen yritys.
Minkä ikäinen lapsi teillä on? Monella parisuhde muuttuu lapsen myötä ja mukaan tulee se arki. Sen sijaan, että tappelette siitä, kumpi homioi toista enemmän tai vähemmän, teidän pitäisi nyt kummankin laittaa ne omat tarpeet sivuun ja alkaa huomioimaan sitä lasta. Aikuiseksi kasvamisen paikka sulle ja miehellesi.
Suosittelen teille Väestöliiton "Vanhempana vahvemmaksi" -kurssia. Myös jotkut perheneuvolat järjestävät niitä. Ota selvää vaikka neuvolasta, järjestetäänkö teidän paikkakunnalla mitään tällaisia kursseja nuorten lapsiperheiden tueksi.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on uusperhe eli ei ole yhteistä lasta, vakituisesti meillä asuu oma lapseni ja miehen viikonloppuisin. Olemme siis jo aikuisia, mies 50 v ja minä 45 v.
Minun ensimmäinen avioliittoni, lapsi syntyi aikoinaan parisuhteen ulkopuolella ja olen ennen ollut yh ja tottunut olemaan yksin vastuussa kotitöistä. Se on vain alkanut tuntua epäreilulta nyt, kun mies ei enää huomioi, ihan kuin asuisin ennenvanhaan yksin lapsen kanssa, mutta nyt on kuvioissa aikuinen vapaamatkustaja. Eli en koe saavani yhtään mitään enempää tästä suhteesta nykyään, ennen häitä oli sentään se fyysinen läheisyys. Oli tosi merkityksellistä itselleni, että sain tuntea olevani haluttu nainen eikä vain "äitiolento".
Miehelle tämä on jo neljäs avioliitto ja epäilen, että hänen ajatuksensa kulkevat sitä rataa, että kaikki naiset alkavat nalkuttaa naimisiinmenon jälkeen jne. Kuulemma viimeisin exä oli aluksi iloinen ja kiva ja muuttui sitten huonotuuliseksi ja kiukkuiseksi. Ihan kuin nyt minä ilmeisesti hänen mielestään. Vaikka se on siis hän, joka on muuttanut käytöstään enkä minä.
Ihan normaali paristosuhde.