Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

pään sisältö on täysin hukassa

Vierailija
22.04.2016 |

En tiedä koskaan mitä pitäisi minäkin päivänä ajatella, aina vaan pusken töihin enkä sen kummenkim ajattele mitään kun päähäni on tullut.ikäänkuin joku.muuri.

En osaa päässä hahmottaa että.onko joskus vapaapäivä , onko lomapäivä, koko arki on vaa työpäivää työpäivän perään..En edes tiedä teenkö ylimäärästä työtä, kun missääm ei sanota miten kauan pitää olla töissä..

Teen koko kesän työtä ja aina vaan palaan töihin, en hahmota ollenkaan sitä että kuuluisiko minulle vapaapäiviä joskus.

En pysty suunnittelemaa mitään menoja kun aina pitää olla töissä. En voi esim suunnitella mitään matkaa kun aina on työpäivä.

Olen alkanut kuristua tähän tunteeseen kun olenko vain työn orja. En pysty aivopesemään itseäni siihen, että no saan rahaa, kun sittenhän se kiertäisi päässä koko elämän että aina on oltav töissä että saan rahaa.

En saa katkaistua ajatuskuvioitani.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
22.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hanki apua, ei kuulosta normaalilta.

Vierailija
2/4 |
22.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienosti olet oppinut hyppäämään, kun käsketään. Onnittele itseäsi, sillä olet ihka elävä Pavlovin koira.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
22.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei kuulostakaan, mutta en voi olla menemättä töihin kun sitten mies ihmettelee miksi en lähde mihinkään ja vanhemmat kysyvät aina etkö ole töissä.

Mutta kun olen lapseton niin minun odotetaan aina vetäväni töissä itseni piippuum koska minulla ei ole lapsia haettavissa mistään ja joudun aina vaan joustamaan. Jos jään kotiin kysytään heti miksi et ole töissä.

En saa kenestäkään lähimmäisistä seuraa vaikka risteilylle koska välityömästi he kysyvöt miksi et olekaan töissä.

Tuo kierre tulee lähinnä siis lähimmäisten puheista. En tiedä puhutaanko muilla näin.

Vierailija
4/4 |
22.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten saisin katkaistua tuon hyppyytyskierteen, esim vanhemmille ei voi koskaan edes mennä käymään kun tulee hirveä riita että minun pitää olla töissä. ikäänku olisin joku saakelin orja jota uhataan koko ajan työpaikan menetyksellä ja kaiken menetuksellä.

Oikeasti vihaan tuollaista elämää. Muistan että lapsenakin vanhemmat teki vaan töitä ja kun kysyin johonkin uilaam kesällä nousi kauhea äläkkä että ei nyt tuöviikolla voi.

Nyt kävisin vielä katsomassa kun ovat elossa, mutta samat ahdistukset nousee pintaan kun koko ajan rassataan että menetät työsi jos et ole töissä!!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kaksi