Voisitko asua 17 neliön yksiössä?

En. Yhden kesän olin pakotettu asumaan 18 m2 yksiössä ja never again. Seinät kaatuu päälle.

En pysty. Jo tämä 30neliöö on niin tukala että meinaa hajota.

Olen asunutkin, ilman pakastinta ja pesukonetta. Toivottavasti en enää koskaan joudu niin ahtaalle.

Vierailija kirjoitti:

Keittosyvennys, hella, uuni, jääkaappi, pakastin, pesukone, suihku. Siis kaikilla mukavuuksilla.

Voisin,parempi kuin olla ilman asuntoa

Voisin, ellei olisi perhettä ja olisi pullea lompakko. Kotona voisi vaan levätä, lukea kirjoja tai katsoa töllöä. Muu aika sitten töissä, kahviloissa, harrastuksissa jne. Perheelliselle ja työttömälle tai muuten vähävaraiselle helvettiä.

Olen asunutkin opiskeluaikoina Turussa. Ei vaan ollut uunia, pelkkä hella. Ihan hyvin pärjäsin :)

Olen asunut, kyllä siinä pärjäsi. Kaikkeen tottuu.

Riippuu pohjaratkaisusta ja säilytystilasta. Jos asunnossa on esim parvi se säätää tilaa ja sen alla paljon säilytystilaa. Niin että kaikki tarpeellinen mahtuu niin miksei. Vaikea kyllä käsittää kuinka pieni 17 neliötä loppujen lopuksi on.

Voisin asua. Olen asunut pienemmässä, mutta se ei sitten enää käy. Jos ei ole omaa suihkua tai jonkinmoista keittiötä, niin ei millään muotoa! Ja asunnon pitää olla yksiö, ei mikään toisten ihmisten vapaasta tilasta tehty ali-ihmisen koppi.

Toinen asia on, että vuokran pitäisi olla tosi pieni. Maksimissaan 200 euroa, mutta tällöin sijainti olisi suurin piirtein Kallio tai Tampereen keskusta Koskikeskuksen vieressä.

Kaverilla oli kämppä Jyväskylässä, Koas:n "insinööritalossa" hulppeat 8m²..!!! Tosin keittiö ja suihku oli käytävän päässä.

Tää oli 90-luvulla, sittemmin siitä talosta rempattiin kahdesta asunnosta aina yksi uusi.

Asuin viisi vuotta ja tykkäsin. Ei ollut uunia, ei pakastinta, ei pesukonetta, ei edes tiskiallasta mutta kaiken sai silti hoitumaan.

Voisin asua! Vielä jos olisi pikkuinen partsi ja sijainti Helsingin kantakaupungissa, niin olisin jopa iloinen.

Olen asunut, juuri noilla mainitsemillasi herkuilla Krunikassa. Parvi toi mukavasti tilaa ja neljän hengen ruokapöytä mahtui huoneeseen. Olisin viihtynyt pari vuotta pidempään ellei asuntoa olisi myyty.

En helvetissä pystyisi! Viisitoista neliötä on ihan maksimi. Kärsin agorafobiasta ja saan paniikkikohtauksen jos joudun oleilemaan liian avarissa tiloissa.

Ap tässä. Kysyin ihan huvikseni mielipiteitä. Itse asuin tuollaisessa asunnossa nuorena. Tuossa asuessa sain myös vauvan, jonka kanssa asuin siinä vielä lapsen puolivuotispäivään.

Muutettiin 30 neliöön :D  Seuraava kämppä oli sitten jo yli kuuskyt neliöö.