Gallup lasten hankkimisesta

Yhden halusin ja tein. Ei mene perinnöt valtiolle.

Tämä kysymys siis heräsi ketjussa "Miksi minun on niin vaikea ymmärtää ihmisten halua hankkia omia lapsia?", jossa osa vastaajista kertoi kaivanneensa nimenomaan lapsia tai vauvaa, mutta ainakin yksi kertoi hankkineensa lapset vaikkei pikkulapsiajasta piittaa ja tätä olen kuullut aiemmin. Nyt kiinnostaa selvittää kuinka moni ajattelee näin.

En oikeastaan tiedä, miksi laitoin nuo jälimmäisetkin vaihtoehdot tuomme, mutta noh. Tuleepahan sekin selvitettyä.

Monta lasta halusin. Miehen kanssa puhuttiin seurustelu aikana neljästä viis tuli tehtyä. Täydellinen perhe.

Just niillä ikä välillä kuin haluttiin. Saa nähdä omien geenien siirtymisen eteenpäin. Oman kasvatuksen tuloksen ja elämällä on jokin merkitys. Toki lapsetokin löytää elämäänsä sisällön mutta minä olen aina ollut perhe keskeinen. Nyt haaveilen mummoudesta

Kolme poikaa halusin, ne sain ja tytön plussana kaupan päälle. Kelpaa!

Itselläni ei koskaan "biologinen kello tikittänyt". Mutta olen aina pitänyt erityisesti pienistä lapsista (kyllä, toistenkin). Äitisuhteeni oli hyvä ja äitini kuoltua liian nuorena, ajattelin ehkä alitajuntaisesti, että oman lapsen myötä voisin jälleen saada yhtä läheisen suhteen. Toivoin tyttöä ja sainkin.

Toisen lapsen halusin, koska oman lapsen myötä tajusi vielä paremmin sen, miten pienetkin ovat omia persooniaan ja halusin toisen rakkaan persoonan.