Aina sanotaan ettei koulussa saisi vain opetella asioita ulkoa
No mä oon nyt lukion ekalla ja voin sanoa, että peruskoulussa ei kyllä oikein pärjää muuten kuin ulkoa pänttäämällä. Vasta lukiossa aletaan keskittymään suuriin kokonaisuuksiin ja asioita pitää ymmärtää ja soveltaakin. On ihan tutkittu juttu, ettei ihminen pysty oppimaan yksityiskohtia, jos ei osaa liittää niitä suureen kokonaisuuteen. Miksi sitten ysiluokan bilsassa opeteltiin esim. silmän rakenteet ulkoa eikä kerrottu ollenkaan mikä merkitys niillä on? Tärkeämpää olisi mielestäni ollut selittää silmän toimintamekanismeja. Hissassa saatettiin ala-asteella koko tunti käsitellä jotain yksittäisen hallitsijan asioita eikä kukaan osannut liittää niitä osaksi mitään suurempaa kokonaisuutta. Miksei ala-asteen ekana hissavuonna eli vitosella voitaisi käydä koko ihmiskunnan hissa läpi? Samaan tyyliin kuin lukion 1. kurssissa. Siihen olisi paljon helpompi liittää yksityiskohtia, kun tajuaa vähän syy-seuraussuhteitakin.
Kommentit (10)
Lol...lukiolainen pätee asioista joista ei tiijä mitää :DDDDD
Hah, voitte varmaan itsekkin miettiä miten hyvin suoriutuisitte 5 luokan historian kokeesta joka käsittelee jotain ristiretkiä ja uskonpuhdistuksia. Menikö nuokin tunnit hukkaan?
Menivät.
Vierailija kirjoitti:
No mä oon nyt lukion ekalla ja voin sanoa, että peruskoulussa ei kyllä oikein pärjää muuten kuin ulkoa pänttäämällä. Vasta lukiossa aletaan keskittymään suuriin kokonaisuuksiin ja asioita pitää ymmärtää ja soveltaakin. On ihan tutkittu juttu, ettei ihminen pysty oppimaan yksityiskohtia, jos ei osaa liittää niitä suureen kokonaisuuteen. Miksi sitten ysiluokan bilsassa opeteltiin esim. silmän rakenteet ulkoa eikä kerrottu ollenkaan mikä merkitys niillä on? Tärkeämpää olisi mielestäni ollut selittää silmän toimintamekanismeja. Hissassa saatettiin ala-asteella koko tunti käsitellä jotain yksittäisen hallitsijan asioita eikä kukaan osannut liittää niitä osaksi mitään suurempaa kokonaisuutta. Miksei ala-asteen ekana hissavuonna eli vitosella voitaisi käydä koko ihmiskunnan hissa läpi? Samaan tyyliin kuin lukion 1. kurssissa. Siihen olisi paljon helpompi liittää yksityiskohtia, kun tajuaa vähän syy-seuraussuhteitakin.
Ja taas tuli lastillinen paskaa tekosyynä, ettei tarvitsisi ulkoaopetella yhtään mitään. Ei ole mitään syy-seuraussuhteita ilman niitä ulkoaopeteltavia asioita. Suuret kokonaisuudet ja soveltaminen eivät meinaa mitään, ellei opettele niitä asioita ulkoa. Jostain aina kaivetaan tämä höpinä, en ymmärrä mistä. Jos todella on tarkoitus oppia, niin pidä suusi kiinni ja opettele ulkoa asioita.
https://www.uwgb.edu/dutchs/nosymp.htm
There Was Too Much Memorization
Sad to say, students have been victims of a cruel hoax. You've been told ever since grade school that memorization isn't important. Well, it is important, and our system wastes the years when it is easiest to learn new skills like the ability to memorize.
Memorization is not the antithesis of creativity; it is absolutely indispensable to creativity. Creative insights come at odd and unpredictable moments, not when you have all the references spread out on the table in front of you. You can't possibly hope to have creative insights unless you have memorized all the relevant information. And you can't hope to have really creative insights unless you have memorized a vast amount of information, because you have no way of knowing what might turn out to be useful.
Rote memorization is a choice. If you remember facts and concepts as part of an integrated whole that expands your intellectual horizons, it won't be rote. If you merely remember things to get through the next exam, it will be rote, and a whole lot less interesting, too. But that is solely your choice.
It is absolutely astonishing how many people cannot picture memorization in any other terms than "rote memorization," - even after reading the paragraph just above.
Alakoulun hissa alkaa minusta mielenkiintoisimmilla asioilla. Sellaisilla, mistä moni nuori on luonnostaan kiinnostunut.
Olen tyytyväinen nykyiseen historianopetukseen.
Odo kirjoitti:
Hah, voitte varmaan itsekkin miettiä miten hyvin suoriutuisitte 5 luokan historian kokeesta joka käsittelee jotain ristiretkiä ja uskonpuhdistuksia. Menikö nuokin tunnit hukkaan?
Menivät.
Sääli junttiutta kohdallasi...
Minun aikanani lukio oli juuri ulkoa pänttäämistä. Jotenkin toivoisin että enää ei näin olisi.
Yliopistossa / korkeakoulussa vasta joutuukin pänttäämään. Joka muuta väittää puhuu paskaa. Parempi opetella se pänttäämisen taito jo peruskoulussa koska sitä kuitenkin joutuu käyttämään ellei suuntaudu sitten ihan amikseen.
Kyllä se "pänttääminen" kehittää myös muistia ja muistin avuksi voi opetella ihan myös erilaisia opiskelutekniikoita. Harmi ettei opiskelutekniikoita kauhesti opeteta kouluissa. Yleensä oppii kunnolla opiskelemaan vasta kun on suorittanut vähintään yhden akateemisen tutkinnon. Ja työelämässä oltuaan 5 vuotta tuokin oppi on sitten unohtunut.
Onhan niitä erikoislahjakkaita tyyppejä jotka pystyvät jotenkin ihmeellisesti omaksumaan 300 sivuisen vieraskielisen kirjan yhden päivän aikana tuosta vain mutta ei onnistu keskiverto-opiskelijalta.
Yksi entinen oikeustieteen proffa tuli tunnetuksi opiskeluaikoinaan siitä että luki kahta kirjaa yhtä aikaa, käänsi molemmista kirjoista sivut yhtäaikaa, nopeutti ilmeisesti jotenkin lukemista.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä oon nyt lukion ekalla ja voin sanoa, että peruskoulussa ei kyllä oikein pärjää muuten kuin ulkoa pänttäämällä. Vasta lukiossa aletaan keskittymään suuriin kokonaisuuksiin ja asioita pitää ymmärtää ja soveltaakin. On ihan tutkittu juttu, ettei ihminen pysty oppimaan yksityiskohtia, jos ei osaa liittää niitä suureen kokonaisuuteen. Miksi sitten ysiluokan bilsassa opeteltiin esim. silmän rakenteet ulkoa eikä kerrottu ollenkaan mikä merkitys niillä on? Tärkeämpää olisi mielestäni ollut selittää silmän toimintamekanismeja. Hissassa saatettiin ala-asteella koko tunti käsitellä jotain yksittäisen hallitsijan asioita eikä kukaan osannut liittää niitä osaksi mitään suurempaa kokonaisuutta. Miksei ala-asteen ekana hissavuonna eli vitosella voitaisi käydä koko ihmiskunnan hissa läpi? Samaan tyyliin kuin lukion 1. kurssissa. Siihen olisi paljon helpompi liittää yksityiskohtia, kun tajuaa vähän syy-seuraussuhteitakin.
Ja taas tuli lastillinen paskaa tekosyynä, ettei tarvitsisi ulkoaopetella yhtään mitään. Ei ole mitään syy-seuraussuhteita ilman niitä ulkoaopeteltavia asioita. Suuret kokonaisuudet ja soveltaminen eivät meinaa mitään, ellei opettele niitä asioita ulkoa. Jostain aina kaivetaan tämä höpinä, en ymmärrä mistä. Jos todella on tarkoitus oppia, niin pidä suusi kiinni ja opettele ulkoa asioita.
https://www.uwgb.edu/dutchs/nosymp.htm
There Was Too Much Memorization
Sad to say, students have been victims of a cruel hoax. You've been told ever since grade school that memorization isn't important. Well, it is important, and our system wastes the years when it is easiest to learn new skills like the ability to memorize.
Memorization is not the antithesis of creativity; it is absolutely indispensable to creativity. Creative insights come at odd and unpredictable moments, not when you have all the references spread out on the table in front of you. You can't possibly hope to have creative insights unless you have memorized all the relevant information. And you can't hope to have really creative insights unless you have memorized a vast amount of information, because you have no way of knowing what might turn out to be useful.
Rote memorization is a choice. If you remember facts and concepts as part of an integrated whole that expands your intellectual horizons, it won't be rote. If you merely remember things to get through the next exam, it will be rote, and a whole lot less interesting, too. But that is solely your choice.
It is absolutely astonishing how many people cannot picture memorization in any other terms than "rote memorization," - even after reading the paragraph just above.
Onneksi tästä on jopa joku tutkimuskin jota voin vastaisuudessa siteerata kun porukka joka on 100% täynnä yrittäjyyttä, startuppeja, luovuutta ja modernia kapitalismiin sovitettua valjua hippiaatetta ulisee siitä miten ei saa vain olla itsensä koulunsa joka tappaa luovuuden pakottamalla tekemään asioita vaikka ei taho.
Hmm, mutta tajuaako joku 10v asioiden syyseuraussuhteita ?