Lue keskustelun säännöt.
Hullu mummo
14.04.2016 |
Mitä mieltä tällaisesta mummosta? Täysin rajaton, tunkee kylään milloin haluaa, eikä lähde. Tutkii postit, kaapit, laatikot.
Saa raivareita jos ei pääse päättämään lastenlasten asioista. Haluaa päättää päivähoidon, koulun, harrastukset. Tunkee väkisin tanssinäytökseen ja nolaa lapsen. Suuttuu kun ei saa päättää 4-vuotiaan synttärikakusta, boikotoi juhlia ja ilmestyy viikon päästä juhlimaan synttäreitä oman kakun kanssa - joka on leipomosta tilattu ja sellainen kuin lapsi itse toivoi, minkä toiveen vain mummo tietää. Äiti on tässä suhteessa ulkona.
Kun ei saa tahtoaan läpi ja perhe alkaa ottaa etäisyyttä, alkaa tehtailla lastensuojeluilmoituksia. Nelisenkymmentä kaiken kaikkiaan. Kantelee mm. siitä että hänen tekemäänsä makkarasoppaa ei ole annettu tarpeeksi näyttävästi lapsille. Sitten kun ei sossukaan komenna perhettä ruotuun, alkaa tehtailla insesti-ilmoituksia sossuun ja poliisille.
Välit tietenkin poikki. Perheen mielestä mummon mielenterveys ei ole ihan kunnossa.
Viiteen vuoteen ei kuulu mitään. Sittne mummo soittaa ihan kuin yhtään mitään ei olisi ikinä tapahtunut ja kysyy haluaako perhe hänen lapsista teettämänsä taulut.
Miten te reagoisitte?
Kommentit (28)
Sanoisin, että kannattaa varmaan pitää taulut ihan ainoana muistona lapsista itsellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sillä jokin oikea motiivi on soittaa noin pitkän ajan jälkeen? Tajuaa että elämä on jo ehtoopuolella ja voisi olla kiva olla väleissä... tai jotain? Mutta jos oikeesti on ollut vittumainen ja jo kerran päässyt eroon, niin uskaltaako sitä luottaa ettei sama vanha meno jatku taas.
Kertoisin saman tarinan mummin omalääkäille ja olisin ihan hiljaa kolossani kun mummo hakkaa ovea.
Voi mummu parkaa, sekaisin päästään.
Tämä on minun äitini. Hänen käytöksensä on aina ollut jollakin tapaa erikoista - laidasta laitaan pullantuoksua ja raivoa.
Ja aina jos ja kun hän loukkasi tai teki jotain täysin käsittämätöntä tai riiteli ja solvasi, hänen mielestään piti jatkaa kuin yhtään mitään ei olisi tapahtunut. KERTAAKAAN ei ole pyytänyt yhtään mitään anteeksi.
Niin ja siis minä löin luurin korvaan sanomatta yhtään mitään. Eniten pelottaa että alkaa stalkata lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisin silmällä ja jos vähänkään lähestyy lapsia, lähestymiskielto hakuun! Ja maistraatista voi hakea mummoa holhoukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on minun äitini. Hänen käytöksensä on aina ollut jollakin tapaa erikoista - laidasta laitaan pullantuoksua ja raivoa.
Ja aina jos ja kun hän loukkasi tai teki jotain täysin käsittämätöntä tai riiteli ja solvasi, hänen mielestään piti jatkaa kuin yhtään mitään ei olisi tapahtunut. KERTAAKAAN ei ole pyytänyt yhtään mitään anteeksi.
Sama kokemus, ei nyt ihan niin paha kuin ap:n kertoma, mutta samaa muiden jyräämistä, martyyriksi heittäytymistä ja sitten jatketaan kuin ei olisi mitään tapahtunut. Ei ihan kauhean hyvissä väleissä olla. Tätä samaa kokemusta on meillä muillakin yhden toosi pitkän ketjun verran: http://www.vauva.fi/keskustelu/4217894/ketju/70_luvulla_syntyneiden_aid…
Jos tämä ei ole provo niin mikä sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos on viranomaisille tehtaillut aiheettomia ilmoituksia tuohon tahtiin, eikä pyydä käytöstään millään tavalla anteeksi, niin en kyllä paljon luottaisi. Mitä kauheita lienee pähkäillyt /suunnitellut sairaassa mielessään? Kannatan seiskaa. Paitsi että en ehkä holhoukseen hakisi. Mutta nuo tempaukset on kyllä ihan lähestymiskielto kamaa.
Onko aina ollut tuollainen vai olisiko alkavaa muistihäiriötä taustalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Öh ... jos kaikki ap:n kertoma on totta noita viranomaisilmoituksia myöden, on kai kaikille selvää, että mummo on sairas. Alzheimerin alku. Sehän vie kaikki estot ja pidäkkeet. Kysynkin siksi, että millainen moraali ap:llä on, että hän laittaa mummon sairauskertomuksen nettiin eikä ole toimittamassa mummolle apua?
On aina ollut jollain tapaa tuollainen. Esimerkiksi ihmisiä on vain hyviä ja pahoja. Ja lapsistaan ei ole päästänyt irti - minä olen irrottautunut väkisin, mutta esimerkiksi pikkusiskooni takertui niin, että tämä pääsi irti vasta keski-ikäisenä.
Veljeni vaimoon poltti välinsä täysin. Juurikin tuolla lastenkasvatukseen sekaantumisella. Ja liuta ilmoituksia ilmeisesti meni sielläkin.
Ja siis hänen käsityksnesä lasten kasvatuksesta on omituisia ja jos hän ei saa päättää kaikkea kakkua myöten, seuraa raivokohtaus. Ja tuo että "vain hän ymmärtää miltä lapsirassusta tuntuu" toistuu ja toistuu. Jo minun lapsuudessani hän oli mielestään kaikkein paras äiti ja muiden äitien asioihin sekaannuttiin todella hanakasti. Muutamaan naapuriinkin meni tästä johtuen välit...
Sikäli hassua että minusta hän oli äitinä aivan kamala. Takertuva ja tukahduttava ja täysin ennalta arvaamaton. Tai no, sen tiesi, että jokin kamala ja suuri mullistus ja metakka tulee ennen pitkää, mutta sitä ei ikinä tiennyt että mistä.
Laittoi myös meidät lapset kilpailemaan keskenämme ja arvotti että kuka milloinkin oli hyvä lapsi ja kuka huono lapsi. Tätä tekee (tai tekisi) meille vielä edelleenkin. Armopaloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Öh ... jos kaikki ap:n kertoma on totta noita viranomaisilmoituksia myöden, on kai kaikille selvää, että mummo on sairas. Alzheimerin alku. Sehän vie kaikki estot ja pidäkkeet. Kysynkin siksi, että millainen moraali ap:llä on, että hän laittaa mummon sairauskertomuksen nettiin eikä ole toimittamassa mummolle apua?
Sen jälkeen mitä hän on minulle tehnyt, en koe enää velvollisuudekseni auttaa häntä mitenkään. Eikä sairaudentunnotonta aikuista ihmistä muuten niin vain edes hoitoon saakaan.
Voi olla myös joku persoonallisuuden häiriö tai bipolaari manialla. Ap:nä pitäisin etäisyyttä kohteliaan viileästi. Ei ole mitään syytä antaa tuollaista käytöstä anteeksi.
Mummo kuulostaa persoonallisuushäiriöiseltä. Ap, kyseessä on siis sinun äitisi? Siinä tapauksessa onnittelut, että olet pystynyt rajaamaan hänet pois elämästäsi, uskon, että se on oikea päätös eikä varmasti aivan helppo, jos kasvoit hänen vaikutuspiirissään. Olet vahva ihminen, suojele perhettäsi jatkossakin!
Narsistinen persoonallisuushäiriö. Tuo musta-valkoisuus, lasten kilpailutus ja itsen korostaminen sekä viranomaisiin vetoaminen ja kosto...
Vierailija kirjoitti:
Hän oli äitinä aivan kamala. Takertuva ja tukahduttava ja täysin ennalta arvaamaton. Tai no, sen tiesi, että jokin kamala ja suuri mullistus ja metakka tulee ennen pitkää, mutta sitä ei ikinä tiennyt että mistä.
Laittoi myös meidät lapset kilpailemaan keskenämme ja arvotti että kuka milloinkin oli hyvä lapsi ja kuka huono lapsi. Tätä tekee (tai tekisi) meille vielä edelleenkin. Armopaloja.
Onpa TODELLA tutun kuuloista, sillä erotuksella että meillä on aina ollut pysyvä jako hyviin ja pahoihin lapsiin ja toiminta sen mukaista. Ns. Hyvät lapset ovat eläneet ihan toisenlaisen lapsuuden kuin me Ns. pahat (kuusi sisarusta). Välit sisarusten välillä ovat hyvät, kukaan meistä ei ole ainakaan ääneen kadehtinut toistensa elämää. Onneksi, äidin sekopäisyys ei ole kenenkään muun vika.
Olen miettinyt, mikä persoonallisuuden häiriö äidillä on. Se auttaisi ymmärtämään, vaikkakaan ei toki hyväksymään. Välit ovat niin etäiset, että haittaa äidistä ei ole.
Välillä oikein naurattaa, kun sanotaan, että perheellä pitää olla tukiverkko. Minulla ei ole ikinä ollut mitänä tukiverkkoa, ainoastaan sellainen lyijypaino, joka vetää alaspäin.
Äitini osaa myös esittää todella ihanaa - moni lapsuudenaikainen kaverini sanoo, kun minulla oli niin ystävällinen äiti ja huomaavainen jne.
Monta vuotta itsekin selittelin, että nyt sillä on stressiä ja sitten se on taas normaali jne. mutta sitten taas retkahti esiin jotain täysin käsittämätöntä. Hän ei esimerkiksi osaa käsitellä rahaa ollenkaan. Koko isänperintö meni muutamassa vuodessa.
Se mistä olen eniten katkera on se, että hän vieraannutti meidät lapset täysin isästämme. Koko lapsuuteni kuulin kuinka hirveä isä on ja kuinka kamalasti hän äitiä rääkkää jne. Tietenkin lapsi uskoo. Isä kuoli kun olin 14, enkä ikinä saanut häneen läheisiä välejä. Koko isän puolen suku inhoaa äitiämme (syystä), joten myöskään meihin lapsiin ei ole pidetty yhteyttä.
Ehkä yrittää hieroa sovintoa?