Mieheni ei ikinä itke

Mies saa itkeä vain äidin hautajaisissa.

Meillä on 17 yhteistä vuotta takana ja olen nähnyt miehen itkevän tänä aikana vain isoisänsä kuoltua. Isoisän hautajaisissa ja esikoisemme syntyessä silmät vähän kiiltelivät, mutta en sanoisi sitä vielä itkuksi.

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet pian 10 vuotta yhdessä (olemme alle 3-kymppisiä) enkä ole koko aikana nähnyt hänen tirauttavan ainuttakaan kyyneltä. Tunteista pystymme kyllä molemmat puhumaan, hyvistä kuin huonoistakin. Kaikki asiat setvimme läpikotaisin jos esim riitaa tai jotain muuta puhuttavaa. Mutta mies ei koskaan ole itkenyt vaikka suuria riitojakin ollut. Surunsa/harmituksensa hän ilmaisee muutoin. Esim. puhumalla ja kertomalla niistä. Eli tunteeton tai mikään "kovis" hän ei ole. Olen kysynyt suoraan miksi et koskaan itke onnellisista tai surullisista asioista. Mies sanoo ettei osaa. Että hän ei vaan kykene tuottamaan kyyneleitä. Muistaa itkeneensä viimeksi lapsena.

Hänen porukkansa on mielestäni todella omituisia aina ollut. Ehkä siellä vähän havaittavissa sellaista ilmapiiriä että voi kun kaikki aina niin ihanaa eikä koskaan mitään huonoja tunteita. Naurua ja iloisuutta vaan. Sitten kun minä olen hieman kipakampi ja annan siellä miehen vanhempienkin luona kuulua jos tarve on niin koko sakki menee helvetin vaikeaksi. Eivät osaa varmaan käsitellä muita kuin ahh niin ihania ja hyviä tunteita?

Mitä mieltä olette, miksi mieheni ei itke?!? Itkeekö teidän miehenne? Eihän kaikkien tarvitse itkupillejä ollakkaan mutta minusta hieman outoa jos ei missään tilanteessa osaa itkeä. Odotamme esikoistamme ja mielenkiinnolla odotan päästääkö mies silloinkaan edes onnenkyyneleitä. Itse liikutun jo pelkästä ajatuksesta kun esikoisemme syntyy.

Jos minun vaimoni rupeaisi nostamaan ääntään vanhemmillani niin hän olisi entinen vaimo.

Itkin viimeksi n. 40 vuotta sitten.

Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet pian 10 vuotta yhdessä (olemme alle 3-kymppisiä) enkä ole koko aikana nähnyt hänen tirauttavan ainuttakaan kyyneltä. Tunteista pystymme kyllä molemmat puhumaan, hyvistä kuin huonoistakin. Kaikki asiat setvimme läpikotaisin jos esim riitaa tai jotain muuta puhuttavaa. Mutta mies ei koskaan ole itkenyt vaikka suuria riitojakin ollut. Surunsa/harmituksensa hän ilmaisee muutoin. Esim. puhumalla ja kertomalla niistä. Eli tunteeton tai mikään "kovis" hän ei ole. Olen kysynyt suoraan miksi et koskaan itke onnellisista tai surullisista asioista. Mies sanoo ettei osaa. Että hän ei vaan kykene tuottamaan kyyneleitä. Muistaa itkeneensä viimeksi lapsena.

Hänen porukkansa on mielestäni todella omituisia aina ollut. Ehkä siellä vähän havaittavissa sellaista ilmapiiriä että voi kun kaikki aina niin ihanaa eikä koskaan mitään huonoja tunteita. Naurua ja iloisuutta vaan. Sitten kun minä olen hieman kipakampi ja annan siellä miehen vanhempienkin luona kuulua jos tarve on niin koko sakki menee helvetin vaikeaksi. Eivät osaa varmaan käsitellä muita kuin ahh niin ihania ja hyviä tunteita?

Mitä mieltä olette, miksi mieheni ei itke?!? Itkeekö teidän miehenne? Eihän kaikkien tarvitse itkupillejä ollakkaan mutta minusta hieman outoa jos ei missään tilanteessa osaa itkeä. Odotamme esikoistamme ja mielenkiinnolla odotan päästääkö mies silloinkaan edes onnenkyyneleitä. Itse liikutun jo pelkästä ajatuksesta kun esikoisemme syntyy.

Jos minun vaimoni rupeaisi nostamaan ääntään vanhemmillani niin hän olisi entinen vaimo.

Pienestä se on joillain avioliitto kiinni.

Mä kun luulin et mulla ois aihetta huoleen. :0 Ollaan oltu puoltoistavuotta yhdessä ja oon nähny miesystäväni itkevän vain 4 kertaa.

Täällä mies itkenyt yhdesti minun nähden, lapseen liittyvä asia. Nauraa useammin. Yhdessä 15v. Ei valittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme olleet pian 10 vuotta yhdessä (olemme alle 3-kymppisiä) enkä ole koko aikana nähnyt hänen tirauttavan ainuttakaan kyyneltä. Tunteista pystymme kyllä molemmat puhumaan, hyvistä kuin huonoistakin. Kaikki asiat setvimme läpikotaisin jos esim riitaa tai jotain muuta puhuttavaa. Mutta mies ei koskaan ole itkenyt vaikka suuria riitojakin ollut. Surunsa/harmituksensa hän ilmaisee muutoin. Esim. puhumalla ja kertomalla niistä. Eli tunteeton tai mikään "kovis" hän ei ole. Olen kysynyt suoraan miksi et koskaan itke onnellisista tai surullisista asioista. Mies sanoo ettei osaa. Että hän ei vaan kykene tuottamaan kyyneleitä. Muistaa itkeneensä viimeksi lapsena.

Hänen porukkansa on mielestäni todella omituisia aina ollut. Ehkä siellä vähän havaittavissa sellaista ilmapiiriä että voi kun kaikki aina niin ihanaa eikä koskaan mitään huonoja tunteita. Naurua ja iloisuutta vaan. Sitten kun minä olen hieman kipakampi ja annan siellä miehen vanhempienkin luona kuulua jos tarve on niin koko sakki menee helvetin vaikeaksi. Eivät osaa varmaan käsitellä muita kuin ahh niin ihania ja hyviä tunteita?

Mitä mieltä olette, miksi mieheni ei itke?!? Itkeekö teidän miehenne? Eihän kaikkien tarvitse itkupillejä ollakkaan mutta minusta hieman outoa jos ei missään tilanteessa osaa itkeä. Odotamme esikoistamme ja mielenkiinnolla odotan päästääkö mies silloinkaan edes onnenkyyneleitä. Itse liikutun jo pelkästä ajatuksesta kun esikoisemme syntyy.

Jos minun vaimoni rupeaisi nostamaan ääntään vanhemmillani niin hän olisi entinen vaimo.

Pienestä se on joillain avioliitto kiinni.

Jotkin ihmiset vain pitävät siitä kunnioituksesta kiinni vielä nykypäivänäkin. Hyvin selkeää.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 17 yhteistä vuotta takana ja olen nähnyt miehen itkevän tänä aikana vain isoisänsä kuoltua. Isoisän hautajaisissa ja esikoisemme syntyessä silmät vähän kiiltelivät, mutta en sanoisi sitä vielä itkuksi.

Minulla ja miehelläni 8 yhteistä vuotta, ja hänellä on tullut tuollainen samankaltainen tippalinssiin vain kerran, lapsemme syntyessä. Muutoin mies on todella empaattinen, huomioonottava ja ystävällinen, pystyy keskustelemaan tunteista ja ilmaisee omiaan sekä sanoin että hellyydenosoituksin.

Eli ilmeisesti joillain miehillä ei vain ole tuo kyynelrauhasen toiminta kovin aktiivista, eikä siinä ole mitään ongelmaa ;)

Mieheni ei ole koskaan itkenyt minun nähteni. 10v yhdessä. Itse sanoo itkeneensä viimeksi lapsena ja uskon häntä. Ei vain ole sillä lailla tunteellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 17 yhteistä vuotta takana ja olen nähnyt miehen itkevän tänä aikana vain isoisänsä kuoltua. Isoisän hautajaisissa ja esikoisemme syntyessä silmät vähän kiiltelivät, mutta en sanoisi sitä vielä itkuksi.

Minulla ja miehelläni 8 yhteistä vuotta, ja hänellä on tullut tuollainen samankaltainen tippalinssiin vain kerran, lapsemme syntyessä. Muutoin mies on todella empaattinen, huomioonottava ja ystävällinen, pystyy keskustelemaan tunteista ja ilmaisee omiaan sekä sanoin että hellyydenosoituksin.

Eli ilmeisesti joillain miehillä ei vain ole tuo kyynelrauhasen toiminta kovin aktiivista, eikä siinä ole mitään ongelmaa ;)

Kuvauksesi kuulosti samalta kuin millainen minun mieheni on :) empaattinen, ystävällinen, huomioiva jne. Saas nähdä jos hän kuitenkin liikuttuu kun esikoisemme piakkoin syntyy!

Kuulostaisi vastaustenne perusteella siltä että harvempi mies pillittää sen enempää kuin omanikaan.

Ap

Ap oli kommentoija nro 11

Olemme olleet yhdessä 25 vuotta ja miehesi ei ole itkenyt näiden vuosien aikana kertaakaan.

Joskus lapsena on itkenyt viimeksi. Mies on ihan normaali ;) oikein hyvä aviomies ja isä.

Jätä se sika

Itse olen itkenyt 2 kertaa viimeisen 10v aikana. En tosin silloinkaan vollottanut suurieleisesti mutta kyllä siinä muutama kyynel vierähti. Lapsena olin itkupilli, joten kai silloin vetisteli tarpeeksi.

Voi, meillä tuppaa kummallakin menemään roska silmään vähän väliä.

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä reilu kuusi vuotta. Kertaakaan en ole nähnyt hänen itkevän. Itse kertoi itkeneensä joskus, kun olimme lähellä erota, niin, että auton joutui pysäyttämään, jota oli juuri ollut ajamassa.

OIS JOSKUS KAI KIVA ITKEÄ MUT EI TUU ,EROJA OLLUT ,UUSIA RAKKAUKSIA , IKINÄ EI OO ITKETTÄNYT .T: 47.V MIES

Yhdessä vuodesta 1993. Mies ei ole itkenyt kertaakaan.