Muita rumia naisia.

No en mä ennen ollut. Nyt vasta kun olen nelkyt ja vanha väsynyt äiti. Hyi yök.

Onhan se kurjaa.

Harmittaa, mutta en voi sille mitään. Mulla kroppa aika hyvä, 160cm, 48kg, 70DD. Mutta: naama. Mä olen rohjo ja muistutan ehkä Janis Joplinia. En uskalla mennä kauneusleikkaukseen, koska se voi epäonnistua.

Mä olen ruma, aina ollut. Olen jotenkin koomisen näköinen suorastaan. Erittäin lyhyet jalat, pitkä selkä, kyömy niska ja kaula. Riippuvat, mutta littanat tissit. 

Naama onkin oma lukunsa. Otsa kapea, leuka leveä ja roikkuva, eli kunnon munapää. Silmät pienet viirut ihraisten luomien keskellä. Nenä leveä mutta erittäin lyhyt edestä katsoen niin että nenästä suuhun jää luonnottoman pitkä väli. Huulet on aina luonnollisessa asennossaan surullisesti alaspäin. Lisäksi yhdistelmä erittäin tummat hiukset + sinertävänkalpea iho (ja tummat silmänaluset ja couperosa) tekevät minut aina sairaan näköiseksi.

Eipä ole kyllä rumuus kauheasti elämää teini-iän jälkeen haitannut. Nuorena ahdisti, kun olisi niin halunnut olla suosittu ja viehättää poikia/miehiä. Mutta sitten kun hyväksyin parikymppisenä sen, että se ei ole minun tie, ja täytyy keskittyä muuhun, elämä on mennyt hyvin. Sinkuksi ja lapsettomaksi jäin, mutta eipä tuo mitään. Töissä ja muutenkin on mennyt kuitenkin oikein hyvin, eikä aikuisena nyt kukaan kiusaakaan siitä että on ruma. Ihan rauhassa saan olla ja se on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa, mutta en voi sille mitään. Mulla kroppa aika hyvä, 160cm, 48kg, 70DD. Mutta: naama. Mä olen rohjo ja muistutan ehkä Janis Joplinia. En uskalla mennä kauneusleikkaukseen, koska se voi epäonnistua.

Janis Joplinilla on googlen mukaan söpö hymy ja vaikea häntä on rumaksikaan luonnehtia. Tuollainen aika tavallinen suomalainen naama.