Vihaan mieheni parasta kaveria

Kun tapasin hänet ekaa kertaa mieheni kaveri kohteli minua kuin ilmaa: ei tervehtinyt, vältteli katsekontaktia, vaikka itse yritin olla mahdollisimman helposti lähestyttävä. Hänen arvonsa ei kohtaa millään tavalla omiani ja rehellisesti sanottuna hän on itseään täynnä oleva ihminen, joka haluaa hyötyä muiden ihmisten avusta, mutta ei itse tee mitään (jopa muut yhteiset tuttumme ovat sanoneet samaa). Joka kerta kun mieheni on menossa hänen kanssaan vaikkapa kahville minun tekisi mieli sanoa että et mene. Tottakai kuitenkin päästän mieheni hänen kanssaan johonkin, mutta esimerkiksi kotiini en häntä halua. Nykyään pelkästään hänen nimen kuuleminen saa aikaan negatiivisia ajatuksia hänestä.