kuinka nopeasti mirtatsapiini on vaikuttanu teillä masennukseen?

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

olitko kuinka masentunu?

Ap

Uutinen: Lääkkeet ei vie pois masennusta.

Ei vaikuttanut mitään yksinään. Teki vaan hirveän makeanhimon ja lihotti. Sitten otettiin rinnalle Voxra ja Rivatril niin johan lähti masennus ja unettomuus ja paniikkihäiriö.

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Miksi käytit noin kauan, jos ei mitään hyötyä?

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Tuota tosiaan käytetään jonkun verran esim. kissoilla ruokahalun lisäämiseen. Lääkärin määräyksestä toki, että älkää kukaan omin päin antako.

Ei vaikuttanut ollenkaan. Ainoastaan aiheutti en jaksa välittää reaktion. Ihan sama mitä tapahtui tai miltä tuntui olin täysin hälläväliä. En syönyt ehkä juonut, kävelin tien yli ilman että varoin autoa ja otin turhia riskejä koska lääke sai hälläväliä tunteen päälle. Se päädyttiin vaihtamaan seroniliin ja se on ollut unelmalääkem se vei muutaman kuukauden toimia mutta kun toimi ahaa sitä tasaista mielialaa ja jaksoin paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Uutinen: Lääkkeet ei vie pois masennusta.

Ei ole näin. Ensinnäkin, kaikille masennuksille ei edes ole mitään erityistä psyykkistä syytä, jonka voisi esim. terapiassa selvittää. Joskus ne ovat vaan aika puhtaasti aivokemian häiriötiloja, jotka ovat joko tilapäisiä ja lopulta itsestään ohimeneviä, tai pysyviä. Tällaiseen häiriötilaan nimenomaan lääke on oikea hoito.

Toki jos tietää, että masennuksen aiheuttaa joku menneisyyden trauma tai ahdistava elämäntilanne tai pyörivät pakonomaiset ajatukset, niin terapia se varsinainen apu on, ja lääke vain ensiapu jolla jaksaa siihen asti että terapia alkaa vaikuttaa. Mutta kaikki masennukset eivät ole tällaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Tuota tosiaan käytetään jonkun verran esim. kissoilla ruokahalun lisäämiseen. Lääkärin määräyksestä toki, että älkää kukaan omin päin antako.

Samoin koirilla. Mulla oli kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta kärsivä koira, jolla oli sairautensa takia vaikea ruokahaluttomuus, ei siis olisi syönyt lainkaan ilman pakkosyöttämistä. Ell määräsi mirtatsapiinia ja johan alkoi munuaisvaivaisten ruoka maistumaan. Olisi syönyt ihan rajattomasti.

30 mg vaikeaan masennukseen. Ei parantanut oloa täysin missään vaiheessa mutta auttoi kuitenkin pois itsemurhan partaalta. Olo alkoi tasoittua parin viikon päästä aloituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uutinen: Lääkkeet ei vie pois masennusta.

Ei ole näin. Ensinnäkin, kaikille masennuksille ei edes ole mitään erityistä psyykkistä syytä, jonka voisi esim. terapiassa selvittää. Joskus ne ovat vaan aika puhtaasti aivokemian häiriötiloja, jotka ovat joko tilapäisiä ja lopulta itsestään ohimeneviä, tai pysyviä. Tällaiseen häiriötilaan nimenomaan lääke on oikea hoito.

Toki jos tietää, että masennuksen aiheuttaa joku menneisyyden trauma tai ahdistava elämäntilanne tai pyörivät pakonomaiset ajatukset, niin terapia se varsinainen apu on, ja lääke vain ensiapu jolla jaksaa siihen asti että terapia alkaa vaikuttaa. Mutta kaikki masennukset eivät ole tällaisia.

Täyttä höpö höpöä. Aivokemian epäbalanssia ei koskaan pystytty näyttämään toteen - eikä voida näyttää toteen. Masennus tuppaa paranemaan spontaanisti, riippuen toimista, jota sen eteen tehdään. Paras esimerkki on se, että sähköhoito (ECT) auttaa yli 80%:ssa vaikeassa masennuksessa (erityisesti ns. lääkeresistentti masennus). Edelleenkään ei tiedetä miksi auttaa. Lääke ei ole oikeastaan oikea hoito koskaan, mutta se on paljon edullisempi kuin terapia tai laitospaikka.

Ei millään annoksella depressioon, unettomuuteen 3,75 mg:la. Depressioon apu löytyi psykoterapiasta ja fluoksetiinista. Näin minulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

olitko kuinka masentunu?

Ap

Vaikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Miksi käytit noin kauan, jos ei mitään hyötyä?

Olin niin masentunut, etten jaksanut välittää, Vaan eipä välittänyt hoitava tahokaan, vaikka potilas lihoi 47-kiloisesta yli 80-kiloiseksi. 2½ vuoden kohdalla olin sairaalassa työkykyarviossa ja pyysin uutta lääkettä, joka osoittautui hyväksi ja toimivaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Miksi käytit noin kauan, jos ei mitään hyötyä?

Olin niin masentunut, etten jaksanut välittää, Vaan eipä välittänyt hoitava tahokaan, vaikka potilas lihoi 47-kiloisesta yli 80-kiloiseksi. 2½ vuoden kohdalla olin sairaalassa työkykyarviossa ja pyysin uutta lääkettä, joka osoittautui hyväksi ja toimivaksi.

Tässäpä on koko jutun juoni: purkki kouraan ja ongelma hoidettu. Alkusyytä ei sinunkaan tapauksessa hoidettu, vaan ainoastaan piilotettiin oireet ja toivotaan parasta. Masennuslääkkeistä yli 50% on placeboa. Siksi on tärkeää, että moni pillereihin uskoo, sillä usko parantaa paremmin kuin lääkeaine. Harmi vain, että lääkeaineilla on niin vakavia sivuvaikutuksia, pahimpana kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Miksi käytit noin kauan, jos ei mitään hyötyä?

Olin niin masentunut, etten jaksanut välittää, Vaan eipä välittänyt hoitava tahokaan, vaikka potilas lihoi 47-kiloisesta yli 80-kiloiseksi. 2½ vuoden kohdalla olin sairaalassa työkykyarviossa ja pyysin uutta lääkettä, joka osoittautui hyväksi ja toimivaksi.

mikä lääke?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Miksi käytit noin kauan, jos ei mitään hyötyä?

Olin niin masentunut, etten jaksanut välittää, Vaan eipä välittänyt hoitava tahokaan, vaikka potilas lihoi 47-kiloisesta yli 80-kiloiseksi. 2½ vuoden kohdalla olin sairaalassa työkykyarviossa ja pyysin uutta lääkettä, joka osoittautui hyväksi ja toimivaksi.

Tässäpä on koko jutun juoni: purkki kouraan ja ongelma hoidettu. Alkusyytä ei sinunkaan tapauksessa hoidettu, vaan ainoastaan piilotettiin oireet ja toivotaan parasta. Masennuslääkkeistä yli 50% on placeboa. Siksi on tärkeää, että moni pillereihin uskoo, sillä usko parantaa paremmin kuin lääkeaine. Harmi vain, että lääkeaineilla on niin vakavia sivuvaikutuksia, pahimpana kuolema.

Minä selvisin siitä. Se viimeksi aloitettu lääke oli mainio. En tosin palautunut laihaksi. Mutta selvisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Miksi käytit noin kauan, jos ei mitään hyötyä?

Olin niin masentunut, etten jaksanut välittää, Vaan eipä välittänyt hoitava tahokaan, vaikka potilas lihoi 47-kiloisesta yli 80-kiloiseksi. 2½ vuoden kohdalla olin sairaalassa työkykyarviossa ja pyysin uutta lääkettä, joka osoittautui hyväksi ja toimivaksi.

mikä lääke?

Ap

No se mirtatsapiini lihotti. Ixel (milnaripraami) pelasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 mg annoksella käytin 2½ vuotta, ei mitään vaikutusta masennukseen, mutta paino nousi kyllä 35 kg sinä aikana.

Miksi käytit noin kauan, jos ei mitään hyötyä?

Olin niin masentunut, etten jaksanut välittää, Vaan eipä välittänyt hoitava tahokaan, vaikka potilas lihoi 47-kiloisesta yli 80-kiloiseksi. 2½ vuoden kohdalla olin sairaalassa työkykyarviossa ja pyysin uutta lääkettä, joka osoittautui hyväksi ja toimivaksi.

Tässäpä on koko jutun juoni: purkki kouraan ja ongelma hoidettu. Alkusyytä ei sinunkaan tapauksessa hoidettu, vaan ainoastaan piilotettiin oireet ja toivotaan parasta. Masennuslääkkeistä yli 50% on placeboa. Siksi on tärkeää, että moni pillereihin uskoo, sillä usko parantaa paremmin kuin lääkeaine. Harmi vain, että lääkeaineilla on niin vakavia sivuvaikutuksia, pahimpana kuolema.

Kyseessä oli synnytyksen jälkeinen masennus. Pääsin hoitoon, kun vauva oli 3 kk. Masennus luokiteltiin psykoottiseksi, koska minulla oli harhoja. Jälkeenpäin kävi ilmi,että nämä ns. harhat olivat lääkken haittavaikutuksia ja loppuivat kuin seinään kun lopetin masennuslääkkeen käytön. Kävin viikoittain psykiatrisella sairaanhoitajalla ja aika ajoin psykiatrilla (jonka hoitomenetelmä tosin oli että hän huusi suoraa huutoa potilailleen, tämä kuultu monelta muulta potilaalta). Minulla diagnostisoivat epäsosiaalisen persoonalliseuuden, ja kun kysyin, kahdelta eri psykiatrilta, mitä se minun kohdallani tarkoittaa, molemmat vastasivat. "Katso netistä." Hoitokontakti psykiatriseen sairaanhoitajaankin loppui siinä vaiheessa, kun hän totsei ajanvarauskirjansa olevan täynnä tärkeämpiä potilaita kuin minä.