Luin netistä sellaisesta asiasta kuin " huomenlahja"

Aika tomppeli äijä saa olla jos kehtaa jättää huomenlahjan ostamatta!

joillakin on romantiikkaa elämässään...kaikilla ei näin ole.

on tosiaan olemassa huomenlahja. Itse sain helmikorvikset ja -kaulakorun. Miehelleni ostin upean Kalevala Koru-puukon.

Minusta toiselle ihmiselle lahjan ostamisessa ei koskaan ole mitään pahaa.

Miksi ei olisi typerää myös se että häävierailta odotetaan lahjoja? Keneltä siis saa odottaa lahjoja ja milloin? Ja miksi lahjan saaminen on ahneutta? Ja miksei tuore aviomies saisi hemmotella ja huomioida vaimoaan?



En oikein ymmärrä ap:n ajattelutapaa, vaikka siis tottakai koko länsimainen kulutuskulttuuri on itsekästä ja ahnetta.

kauniin sydänriipuksen joka viime kesänä katosi jonnekin kasvimaan ja mansikkamaan liepeille=(

Mies osti uuden, sopivasti juuri hääpäivänämme.

Tosin tuskin sitä enää huomenlahjaksi voi kutsua=)

Miten voi olla tietämättä koko käsitettä ' huomenlahja' ?

mielialalla huomenlahjaani..

Mieheni oli edellisenä päivänä ennen häitä saanut tietää kyseisestä perinteestä.. :)

Ei sitten ollut muu kuin K-rauta auki enää.. osti sellaisen makuuhuoneen lampun. Ihana ele, meinasi itkettää, kun tiedän miten pihalla mieheni on kaikista perinteistä. Sillä sain tosiaan itsekin tietää myöhemmin asiasta.. (siis ehkä pari viikkoa ennen häitä.. )

No, ei se miehestäni huonompaa tee, sillä en välitä tosiaan koruista, tällä hetkellä ainoastaan nimettömässäni on sormus, ei muuta.

Ai niin, se lampun kohtalo.. se hajosi joskus noin puoli vuotta esikoisen syntymän jälkeen kun mies pomppasi pystyyn vauvan huudon takia.. :)

ennen kuin kuulin huomenlahjasta, joten ei kai se kovin yleinen tapa ole.

Minä sain kultaisen riipuksen. Entisaikaan mies antoi huomenlahjan tuoreelle vaimolleen kun nainen oli " antanut" neitsyytensä miehelle ja huomenlahja tavallaan pehmensi naisen suurta elämänmuutosta, kun oli joutunut muuttamaan miehen sukuun, jättäen entisen elämänsä.



Nykyään tapa hieman muuttunut, kuten on maailmakin jossa elämme. Enää ei juurikaan anneta neitsyyttä häävuoteessa, ja luovuta omasta suvusta. Nykyään myös morsian antaa miehelle jotain. Itse en millään muista mitä annoin miehelle.. olikohan kalvosinnapit ja krakaneula tai jtkn...

Itse kuulin huomenlahjasta vasta muutama vuosi häiden (maistraattivihkimine meidän molempien toivomuksesta) jälkeen. Meidän suhteessa muistetaan toista aina, ei turhilla lahjoilla, mutta muuten kyllä.

ammattikuvaajalla otettu kuva (taulu) morsiamesta esim. vain huntu ja korsetti päällään? :-) Mihinkäs tällaisen taulun sitten laittaisi - siihen lipaston päällekö yhdessä muiden rakkaiden kuvien kanssa vai sängynpäädyn seinälle, autotallin seinälle kenties vaiko sitten miehen työpaikan seinälle...? :-D Tällaisia kuvia olen kuullut tämän päivän morsiamien tilailevan.

(kauan kauan sitten) koru tai rahalahja vaimolle siltä varalta että mies kuolisi - vähän niinkuin leskeneläke. Nykyisin vain muodollisuus.



Itse sain rannerenkaan ja annoin miehelleni antiikkisen hopeisen tupakkarasian.

huomenlahjan hyvissä ajoissa (ei mitään megalomaanista, pronssinen Kalevalakääty, jota tiesi minun toivovan). Mentiin mökille pari viikoa ennen häitä, häät siis oli mökkipaikkakunnalla, ja mies oli piilottanut lahjan. No häät meni ja kun tultiin kotiin, mies tuumasi, että jossain se on, en ehtinyt ottaa mukaan hääaamuksi.... Eipä sitä sitten löytynyt, vaikka etsittiin aika lailla. Nauratti lähinnä.



Syksyllä se sitten löytyi, rantasaunan mökistä, puusohvan vuodevaatelaatikosta. Oli mennyt osittain jonkun tyynyliinan sisään ja vaikka sekin paikka kaiveltiin. Ei vaan osunut käsiin ennenkuin tyynyt otettiin ulos tuulettumaan :)

Mutta totesin samaan että mitään huomenlahjoja ei tarvii antaa. Häät pidettiin pienellä budjetilla ja mitään turhia lisäkuluja emme haluneet eikä olis ollut varaakaan.

Eli mentiin naimisiin ihan ilman huomenlahjoja ja sovittiin että rakastetaan toisiamme ihan muuten vaan :-)

Nykyäänhän pitää olla kaikki niin tasa-arvoista, joten huomenlahjan ostaminen ei kuulu pelkästään miehellä. Jos lahja ostetaan niin se pitää olla molemmin puolista. Minä en ostanut koska se loukkaa tasa-arvoa.