Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järkeä vauvakuumeiluun
ei järjen hiventä tässä
30.03.2016 |
Mulla on ennestään kaksi lasta 6 ja 4. Erosin lasten isästä nuorimman ollessa alle vuoden (pitkä ja likainen tarina, mutta asiat hyvin nykyään ja lapsilla hyvä isä). Olin aina haaveillut kolmannesta lapsesta ja suruissani kuoppasin haaveet. Tapasin pian eron jälkeen uuden miehen, vaikka tarkoitukseni oli pysytellä sinkkuna pidempään. Olemme edenneet suhteessa suhteellisen rauhallisesti, koska ero ym. Emme edes asu yhdessä. Nyt mies on alkanut puhua kovasta vauvakuumeesta ja saanut omankin pääni aivan pyörälle. Vauvakuumeni on järjetön.
Nyt tarvitsisinkin hieman järjen ääntä. En ole osannut vielä edes kuvitella virallista yhteenmuuttamista tai muuta ja nyt jo haaveilen kasvavasta mahasta. Alan epäillä, voiko järjettömän vauvakuumeeni takana olla halu korvata ns. pieleen menneet vauva-ajat vanhempien lasten kanssa. Saada kokea kerrankin se kunnollinen vauva-aika ihmisen kanssa, joka on tukena ja turvana ja arvostaa minua. Vauvan ovat olleet ihania ja helppoja, mutta ympärillä on tapahtunut niin paljon kaikkea, etten koskaan pystynyt oikein keskittymään siihen vauva-aikaan.
Järki sanoo, että asiat ovat hyvin nytkin. Kaksi ihanaa lasta, joiden kanssa alkaa olla jo eläminen helppoa. Jokin kaihertaa silti mieltäni. Jotain on puuttunut koko ajan. Pelkkä vauvakuume ei silti voi olla syy hankkia lasta.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Kun ette edes asu yhdessä, niin ei ole mitään järkeä tehdä lasta. Olisiko lapsi miehen ensimmäinen? Sitä suuremmalla syyllä sinun tulisi asua hänen kanssaan ennen mitään vauvan hankkimisia. Itse en hankkisi. Jos joudut kolmen lapsen eronneeksi huoltajaksi, ovat korttisi todella heikot.
Miehellä kaksi lasta, teinejä.
Järki sanoo ei, mutta sydän huutaa sitä yhtä puuttuvaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se ei voisi olla toisaalta elämänne paras päätös? Jos muut lapset on jo isoja, mikä voisi pahimmillaan mennä pielee? Minäkin haaveilen kolmannesta, mutta vauvan saaminen on tosi epätodennäköistä,
Sanoit sen jo itse : "Pelkkä vauvakuume ei silti voi olla syy hankkia lasta." Ennen yhteenmuuttoa pitäkää nyt järki päässä.
Muuttakaa ensin yhteen ja katsokaa miten arki alkaa sujumaan. Sanoisin, että vuosi voisi olla hyvä mittari, vähintään se puoli vuotta. Riippuu toki iästäsikin, oletko vielä miten kauan hedelmällisessä iässä vai onko lastensaanti jo nyt vaikeutunut.
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa ensin yhteen ja katsokaa miten arki alkaa sujumaan. Sanoisin, että vuosi voisi olla hyvä mittari, vähintään se puoli vuotta. Riippuu toki iästäsikin, oletko vielä miten kauan hedelmällisessä iässä vai onko lastensaanti jo nyt vaikeutunut.
Periaatteessa vielä olisi muutama vuosi aikaa odotella. Ikää nyt 35 ja 37. Toisaaltaan taas tuntuu siltä, että nyt on viime hetket käsillä, jos vielä aikoo aloittaa koko ruljanssin alusta. Ehkä tämä on vain sitä lopullista hyvästien jättöä haaveelle. En uskonut, että vauvakuume voi enää iskeä näin pahasti. Joka puolella pelkkiä raskaana olevia naisia ja vauvoja... Vasta hetki sitten hankkiuduin eroon kaikista vauvatavaroistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ette ole edes niin sitoutuneet toisiinne, että asuisitte yhdessä, miten voitte ajatella vauvaa? Tiedät varmaan itsekin, että se arki iskee kasvoille vasta yhdessä asuessa ja kun on asuttu jo jonkin aikaa yhdessä.
Alue: Aihe vapaa
Kun ette edes asu yhdessä, niin ei ole mitään järkeä tehdä lasta. Olisiko lapsi miehen ensimmäinen? Sitä suuremmalla syyllä sinun tulisi asua hänen kanssaan ennen mitään vauvan hankkimisia. Itse en hankkisi. Jos joudut kolmen lapsen eronneeksi huoltajaksi, ovat korttisi todella heikot.