Lue keskustelun säännöt.
Kun juon alkoholia, muutun "eri ihmiseksi" parin päivän ajaksi
29.03.2016 |
Siis vaikka känni menisi ohi.
Ei kiinnosta samat asiat kuin normaalisti. Jotenkin on kuin kaikki tunteet katoaisi. En juo krapulassa, mutta ajattelen juomista ja ajattelen kaipuulla sellaista ranttalielämää, jota voisin elää, jos ei olisi pakko olla selvinpäin. Oikeasti olen ihan tyytyväinen, koska en mä oikeasti halua jatkuvasti kännäillä.
Empatiakyky mulla jotenkin hälvenee. Itselläni ei ole oikein mitään tunteita, vaikea tajuta, että muillakaan olisi. Ei kiinnosta yhtään mitä maailmalla tapahtuu, tai miksi joku olisi surullinen tai masentunut.
Tätä jatkuu sitten pari päivää, kunnes alkoholi on kokonaan poistunut. Sitten on ihan kuin jokin osa mussa liikahtaisi paikalleen ja olen taas ok.
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla menee pari päivää alkoholin poistumiseen, niin kannattaa käydä tarkistamassa maksan kunto lääkärissä.
Siksi sitä sanotaankin, että "on matkustajana omassa vartalossaan" kun juo..
En tiedä siis kauanko alkoholin poistumiseen menee, mutta olon poistumiseen menee n. kaksi päivää.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla menee pari päivää alkoholin poistumiseen, niin kannattaa käydä tarkistamassa maksan kunto lääkärissä.
Kyse on varmasti alkon vaikutuksen poistuminen, ei fyysisesti.
Masennusta ja henkistä kuolemaahan alko tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholi vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin, ja aivojen toipuminen kännistä vie aikaa.
Masentuneille pitäisi laittaa ehdoton alkokielto, ihan turhaa syödä lääkkeitä, tai käydä terapiassa, jos kännäilee.
Sama juttu. Juon nykyisin aika harvoin, mutta ottaessani en kuppiin sylje. Yleensä humalassa olen mukavaa seuraa ja itselläni on aina hauskaa. Tosiaan pari päivää juomisen jälkeen on juurikin kuvailemasi hällä väliä olo. Tekisi mieli jättää normaali arki ja pistää nimenomaan ranttaliksi. Vaikka oikeasti rakastan arkeani, se on ihanaa ja kaikki mistä olen haaveillut on oikeastaan toteutunut. Juomisen jälkeisinä päivinä taas kyseenalaistan itseäni ja mietin elämäni valintoja, toisinaan olen valmis vaihtamaan talon, miehen, eläimet ja koko elämäntyylini. Kunnes pari päivää menee ja ihmettelen, että mitä oikein sekoilin, tämähän on parasta elämää mitä voi olla.
Miksi sitten juon? No, koska sekin on hauskaa ja hyvässä seurassa todella hauskaa. En sitten tiedä miksi pari päivää sen jälkeen mielentilan muuttuu noin. Krapulaa en pode oikeastan koskaan, joten siitä ei tule morkkiksia. Voin juomisesta seuraavana päivänä olla ihan yhtä tehokas, herätä aamulla ja vaikka siivota koko talon.
Epäilen, että juominen muuttaa suolistolooraa ja bakteeritasapaino järkkyy. Se taas vaikuttaa mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aaai että. Aivan kun olisi oman diagnoosin lukenut! Ymmärrän niin mitä meinaat mies 23v. Joutunut jättään holin pääasiassa kokonaan pois elämästä ellen likeesti juo yhtä. Tai tiedö että olen erossa kumppanista oari päivää koska tiedän ettö se vie koko käden mennessään pariks päiväks jos otan enemmän. Mutta joo niin muistan sen tunteen jos otti ja meni useamman päivän et se oli vähän niin kuin elämän valinta elää "taiteilijan" elämää radalla hälläväliä. Mutta nono parempi hillitä ajatukset varsinkin näin kevättä ja kesää odotellessa..
Siis minulla aivan sama ja siksi olenkin jättänyt törpöttelyt minimiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo "ranttalielämän" kaipuu kuulostaa erittäin tutulta. Pääsin eilen krapulasta eroon, ja nyt tekisi mieli lähteä taas viihteelle.
Olispa elämä aina yhtä juhlaa, eikä tällaista tylsää, yksinäistä sinkun kotielämää. Ja olisipa aina samanlainen euforian ja vapautuneisuuden tunne kuin kännissä. Hormonitkin hyrrää sen verran että haluaisin hakeutua ihmisten seuraan ja pitää hauskaa.
Noh, täytyy tyytyä pyykinpesuun ja telkkarin tuijotteluun.
Mun piti kirjoittaa miksi joku olisi esim surullinen tai rakastunut, millä olisin tarkoittanut, että en ymmärrä mitään tunteita, positiivisia tai negatiivisia.