Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän mielestänne normaalia menettää luottamus ystävään hänen syrjähyppynsä takia
25.03.2016 |
Eihän se teko ole väärin ystävyyden kannalta, mutta silti tuntuu vaikealta olla enää luonnollisesti hänen seurassaan. Voiko ystävyys loppua tähän?
Kommentit (10)
Kertoo se jotain ihmisen arvomaailmasta, itsekkyydestä, häikäilemättömyydestä ja luotettavuudesta. Nuoruuden hairahdukset eivät ystävyyttä heiluttaisi, mutta jos 3-kympin tienoilla noin kävisi, niin kyllä se varmasti tilanteesta riippuen etäännyttäisi...varsinkin jos on ihan salasuhde eikä joku hairahdus tai jos suhdevirittelyjä tekisi tietoisesti ja toistuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä pystyisi ymmärtämään tuollaista ihmistä. Tuollainen käytös on niin omia perjaitteita vastaan.
Se oma kumppani on luultavasti läheisempi ja tärkemäpi kuin se ystävä. Jos tekee sille tärkeimmälle ihmisille jotakin noin pahaa ja kieroa selän takana, niin mieti, mitä tällainen ihminen tekee ja pelaa ystäviensä selän takana? Kyllä siinä selviää se todellinen luonne, ja miten kohtelee läheisiä ihmisiä.
No kyllä se laittaisi ehkä miettimään ainakin. Toisaalta syrjähyppy on harvalla juttu jota tehdään "huvikseen". JOs taustalla on esim miesystävä, jonka kanssa ei ole seksiä mutta ei ole kiinnostunut tekemään mitään asian korjaamiseksi ja silti odottaa hänen olevan uskollinen.... Ja seksittömyyttä on kestänyt oikeasti kauan yms niin en ole enää sitä mieltä että se on pelkästään toisen ihmisen vika suhteessa enää jos toinen hairahdukseen päättyy vaikkakin fiksuin tie on se että eroaa ensin ja tekee sitten mitä kiinnostaa. Nämä asiat eivät ole siis mustavalkoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin ystävyyssuhteen ihmisen kanssa, joka pelehtii oman kummilapsensa isän kanssa. En tunne heitä sen kummemmin. Tämä pariskunta on siis edelleen naimisissa, joten kyseessä vuosia kestänyt salasuhde, josta hän päätti nyt avautua minulle kun omatunto kolkuttaa ja kärsii myös mustasukkaisuudesta, hänen ja miehen suhteen loppumisen / paljastumisen pelosta. Hänellä tuntuu toki olevan paljon puolusteltavaa, miksi kokee, että näin saa tehdä.
Minusta tämä oli jotain niin kuvottavaa ja omia arvojani loukkaavaa, etten koe että ystävyyssuhde olisi voinut jatkua - sillä, jos hän voi tehdä vuosikymmeniä tunteneelle ystävättärelleen noin, niin kuinka paljon hän mahtaa arvostaa minua ystävänä?
Ei ystävältäkään saa pyytää ihan mitä vain. Tuollainen on kauhea painolasti ystävälle - moraalinen vääryys toisia tuttuja (eli ne puolisot) kohtaan, joita kuitenkin kanssa näkee. Tulee tosiaan takuulla kuulijalekin morallinen ahdistus.
Jos nyt pakko pettää, niin saisivat edes pitää tietonaan, eikä vielä vetää saman verkkoon muita sivullisia syyttömiä.
Oma kaverini pettää kumppaniaan. Olen vain sanonut, että kannattaisi olla sinkku, jos ei psyty pitämään munaa housuissaan. Olen silti ymmärtäväinen. Ei kuulu naisen eikä miehen luontoon olla yksiavioinen. Eikä asia edes koske minua, joten ystävyytemme on säilynyt täysin ennallaan.
Minä lopetin ystävyyssuhteen ihmisen kanssa, joka pelehtii oman kummilapsensa isän kanssa. En tunne heitä sen kummemmin. Tämä pariskunta on siis edelleen naimisissa, joten kyseessä vuosia kestänyt salasuhde, josta hän päätti nyt avautua minulle kun omatunto kolkuttaa ja kärsii myös mustasukkaisuudesta, hänen ja miehen suhteen loppumisen / paljastumisen pelosta. Hänellä tuntuu toki olevan paljon puolusteltavaa, miksi kokee, että näin saa tehdä.
Minusta tämä oli jotain niin kuvottavaa ja omia arvojani loukkaavaa, etten koe että ystävyyssuhde olisi voinut jatkua - sillä, jos hän voi tehdä vuosikymmeniä tunteneelle ystävättärelleen noin, niin kuinka paljon hän mahtaa arvostaa minua ystävänä?