Lue keskustelun säännöt.
Lääkäri menehtyi:(
23.03.2016 |
Lääkäri, jolla kävin edellisenä päivänä, kuoli seuraavana päivänä.
Katsoin kyseistä lääkäriä silmiin edellisen päiväni vastaanotollani.
Hän määräsi minut lisätutkimuksiin.
Jäin miettimään luettuani kyseisen lääkärin kuolinilmoitusta sanomalehdestä, kuinka pienestä ihmisen elämän päättyminen voikin olla kiinni, ja kohtalon kellot lyövät silloinkin, kun niitä vähiten osaamme odottaakaan.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän kuoli tapaturmaisesti vapaa-ajallaan. Siis jokin meni pieleen, ja en enempää viitsi kertoa, koska joku voisi tunnistaa hänet.
Hän oli todellakin pätevä ja osaava kirurgi, mutta kuinka elämässä onkin niin epätasa-arvoista kuolemissakin, että aina lähtee sellainen, jolla olisi ollut paljon vielä annettavaa täällä ihmisten keskellä.
Aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ne lääkäritkin ovat...
Niin, kaikkihan me olemme ihmisiä, ja kaikkia tarvitaan.
Kyllä tuosta jo tunnistaa. Hän antoi minulle elämänohjeeksi viime kesänä, että jossain määrin kipua pitää vain sietää. Se oli hyvä ohje minulle, sillä nyt muistelen tuota lausetta, kun jossain kolottaa. Eikä kipu ole enää niin pelottava asia, kun hänen sanoissaan ymmärsin, että kipu myös kuuluu elämään.
Yleensä kuolee potilas, mutta joskus näinkin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on hullua, kuinka kuolemanriskin tiedostaa ja tajuaa aina, mutta sitä ei välttämättä aina ajattele. Monilla ihmisillä on aina puheissa jotkut vuosien päässä siintävät tekemiset, vaikka kuolema voi tulla vaikka 5 minuutin kuluttua. Monilla on se oletus, että "en minä nyt sentään..."
Enkä tarkoita, että elämää kannattaisi elää ajatellen kuoleman mahdollisuutta 24/7 ja unohtaa kaikki ilo.
Muistan ikuisesti, kun eräänä iltana joskus aikoinaan kirjauduin Facebookiin ja silmilleni lävähti muistokirjoituksia omanikäiselleni ihmiselle. Olin tiennyt hänen voineen jo jonkun aikaa vähän huonommin, mutta kuoleman mahdollisuus ei käynyt mielessäkään. Ja yhtäkkiä se oli totta. Siitä on jo aikaa, mutta yhä edelleen yritän järkeillä sitä asiaa. Se shokki tuli niin puun takaa kuin ikinä voi vain tulla. Hetkeä aiemmin voin normaalisti ja sekunti myöhemmin facebookiin mentyäni meinasin pyörtyä järkytyksestä.
Kyllä tuo asia pyörii mielessä yhä edelleen, mietin usein, että tätä biisiä hän ei ikinä kuule, tätä mainosta hän ei ikinä näe. Tästä uutisesta hän ei saa ikinä tietää mitään jne... Se vain tuntuu niin uskomattomalta😥
Me olimme joskus sata vuotta sitten kavereita. Silti välillä mietin, olisinko omaisten näkökulmasta "liian" järkyttynyt asiasta. Mutta se on aitoa.
Taisin vähän eksyä aiheesta, tavallaan. Sorry!
Lepää Rauhassa Sinä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuosta jo tunnistaa. Hän antoi minulle elämänohjeeksi viime kesänä, että jossain määrin kipua pitää vain sietää. Se oli hyvä ohje minulle, sillä nyt muistelen tuota lausetta, kun jossain kolottaa. Eikä kipu ole enää niin pelottava asia, kun hänen sanoissaan ymmärsin, että kipu myös kuuluu elämään.
Hänellä ei ole ollut enää kipuja, joista hän kertoi minulle itselläänkin olevan, niinpä - kuuluvat kuulema ikääntymiseemme, kivut, juu, aivan niin, kaikkihan me kuljemme kohti päätepysäkkiämme, aivan niin, juurikin niin.
Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Potilas tervehtyi hoidosta huolimatta.."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapoitko sen?
:) Noh, en todellakaan.
Mullakin kävi kerran samalla tavalla. Tosin kyseessä oli psykiatri ja kuoli kuulemma johonkin sisäelinongelmiin. Oisko saanut sydärin tms. Nuori mies kuitenkin oli ja työtäkään ei kerennyt pitkään tehdä. On se kurjaa opiskelee koko ikänsä ja sitten kun pääsee lopulta töihin ja ei edes elä sen vertaa että pääsisi nauttimaan työnsä hedelmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja eipä ole tämäkään hassumpi hänen muistolleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja eipä ole tämäkään hassumpi hänen muistolleen
Tämä kyllä piti laittaa tuon lääkärin muistolle:
Jösses. Vinkua täällä nyt jonkun lääkärin poismenoa. Lääkäritkin ovat, ennakkoluuloista huolimatta, kuolevaisia joita ammatti ei suojaa kuoleman osuessa kohdalle. Itse tunnen lääkäreitä, jotka ovat kuolleet syöpään tai esim. lääkkeiden yliannostukseen.
Voiko sittenkään???????
Maailmassa on niin paljon pahaa ihmisten keskellä.
Kuten Brysselin terroristi-iskukin vastikään.
Millä lailla se lääkärin kuolema olisi jotenkin järkyttävämpää kuin jonkun toisen? Tavallisia pulliaisia nekin ovat, vain paremmin palkattuja ja työllistettyjä.
Rauha hänen muistolleen joka tapauksessa, vaikka en henkilöä tuntenutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jösses. Vinkua täällä nyt jonkun lääkärin poismenoa. Lääkäritkin ovat, ennakkoluuloista huolimatta, kuolevaisia joita ammatti ei suojaa kuoleman osuessa kohdalle. Itse tunnen lääkäreitä, jotka ovat kuolleet syöpään tai esim. lääkkeiden yliannostukseen.
Niin, missä kohtaa vinkuin? Totesin vaan, että sellaista tää elämä on, ja kuolema arvaamattomasti nurkan takana odotteleepi. En missään vaiheessa maininnutkaan, että lääkärin ammatti suojelisi kuolemiselta mitenkään.
Aloittaja
mihin kuoli?