Minä pienenä
Hiihtolomalla menimme aina viikoksi samaan paikkaan koko perhe (-kissa), enkä olisi koskaan halunnut lähteä, koska pitkä matka ja kissaikävä ahdistivat. Perillä halusin katsella telkkaria ja surffailla netissä ja yritin vältellä aktiviteetteja XD Huom, en koskaan ollut lihava lapsi, ainoastaan niin perhanan mukavuudenhaluinen ja inhosin olla talvipakkasilla ulkona jäätymässä. Rakastin olla mukavasti lämpimässä ja syödä karkkia XD
Mökille lähtö oli suht ok, matkan jaksoi hyvin ja kissakin tuli mukaan<3 Mutta tavaroiden kantamisen jälkeen halusin vain chillailla rauhassa ja meinasin haljeta ärsyyntymisestä, kun huudeltiin ruuantekoon (auttamiseen) ja tavaroiden purkamiseen ja milloin mihinkin XD Samoin vihasin ulkohuussia ja ETENKIN kivikautista pesusysteemiä, eli kauhalla vettä saavista ja sitä rataa. Peseytyminen on aina ollut minulle tärkeää, ja vihasin mökillä peseytymistä yli kaiken. Myöhemmin sinne tuli suihku, mutta minua hyödyttääkseen aivan liian myöhään. En käynyt mökillä enää.
Mökiltä en olisi millään halunnut poistua lähimpään keskukseen, jossa oli elämää. Olisin halunnut vain olla mukavasti mökillä XD
Huvipuistoonkaan en olisi halunnut mennä, vaikka kivaa aina olikin. Inhosin lähtöjä ja olisin halunnut vain jäädä kotiin.
Ulkomailla vihasin aikataulutettuja retkiä ja aamupalalle heräämistä. Vihasin lähteä kauas hotellin mukavuuksista XD Vihasin kävellä helteessä pitkin maita ja mantuja, aina oli nestehukka ja nälkä ilman ruokahalua, pissahätä ja lähin wc jossain hornassa, pää kipeä, väsytti... XD
Kaikesta huolimatta olin aina iloinen uusista kokemuksista ja elämyksistä, lähinnä reissuista toivuttuani XD Piti sitä kai hieman periaatteestakin kokeilla aina aluksi kieltäytymistä kaikesta, mutta onneksi minun ei annettu kuitenkaan luistaa ihan kaikesta XD
Olen ollut somaa matkaseuraa😇💓 Eikä kenenkään tarvitse moittia kasvatusta, osasin olla todella jääräpäinen vaikka aina minua laitettiin kuriin XD Eli en ole vapaan kasvatuksen tuotos😇