Oletko ollut töissä vanhainkodissa?

Olen ja välillä huomaa huutavansa kun toinen ei kuule, sitten tajuaa että patteri on loppu.

Vessaan kyllä viedään jos jalat kantaa, kerran olen joutunut omaisten läsnä ollessa sanomaan että ei viedä vessaan vaikka asukas pyysi, asukkaan selkä ei kestänyt nosturin liinaan vaan huusi suoraa huutoa kun niin paljon sattui.

Omaisille sanoi että kyllä hän käveleekin, kerran vuodessa käyvät kun ei oikein mummon kunnosta tiedä.

Ja tuo pilkkaaminen, kyllä me kansliassaa kerrotaan juttuja miten mummo ja vieras pappa löytyy samasta sängystä, eikä toinen suostu omaan sänkyyn, vaikka kuinka selitetään mitähän kotona asuva Pirkko-vaimo olisi tästä mieltä kun näkisi. Ehkä siinä vähän tilanteelle nauretaan, ei pilkallisesti, eikä henkilöille, vaan tilanteille. Ja kyllä välillä on naurussa pitelemistä kun mummo selittää saaneensa kupan viereisen huoneen ikäneidolta.

Olen ollut ja tykkäsin työstäni siellä. Vanhukset olivat jo niin huonossa kunnossa, että harvaa vessaan vietiin. Kerran yhdet omaiset suuttui kun mummoa ei viety vessaan, yritettiin selittää. No omaiset otti itse mummon ylös, ja raahasivat väkisin vessaan. Mummo tuupertui sinne vessan lattialle ihan elottomana. Virkosi onneksi, olisi omaisille jäänyt kamalat muistot jos siihen olisi kuollut.

Joskus se vaan on ihmisille vaikea pala hyväksyä, että vääjäämättä elonkaaren lopussa ei vaan kykene samaan kuin ennen. Silloin olisi järkevä miettiä, mikä on kenenkin kohdalla järkevää ja tarpeellista.

Ja kyllä siellä naurettiin, ihan kaikelle. Raskas työ raskaat huvit ;)

Töissä saa olla hauskaa, mielestäni.

Tuon työpaikan jälkeen olin vähän aikaa töissä sellaisessa paikassa, jossa nauraminen oli kielletty. Esimies kielsi. Siellä jos missä oli ahdistava tunnelma ... ja vanhuksetkin sen kyllä tajusi.