Minkä ikäisten lasten vanhempi "voi" olla väsynyt? Milloin pitaisi kaiken sujua kuin vettä vain?

Vierailija kirjoitti:

Siinä se kysymys, tunnen itseni vähän huonoksi vanhemmaksi kun väsähdän arjessa.

Ihan minkä ikäisen vanhempi vain voi väsyä, ei ole ikärajaa

Lasten määrällä on (ainakin minulle kerrotun mielipiteen mukaan) enemmän merkitystä. Jos sinulla onneakin yksi lapsi, et saa olla koskaan väsynyt arkeen. Et edes silloin, kun lapsi ja molemmat vanhemmat sairastaa norovirusta ja paskaa ja oksennusta on kaikkialla. Silloinkin pitää vain iloisesti siivoilla, kun ei onneksi tarvitse hoitaa siinä paskataudiss kuin yksi lapsi, niin eihän se voi olla väsyttävää.

Nooh väsymystä on monenlaista. Koliikkivauva väsytti öisin . Nää teinit väsyttää harvase ilta.

Helpottanee kun muuttavat omilleen.. i hope.

Mulla on kolme lasta. Ap

Väsymys ei ole kiinni lapsen iästä vaan elämäntilanteesta kokonaisuutena ja vanhempien voimavaroista. Elämä itsessään voi väsyttää. Ovathan lapsettomatkin joskus väsyneitä.

Olen hyvin paljon ihan yksin lasteni kanssa. Eikä mulla ole juuri aikuista seuraa muutenkaan. Olen kotona ja teen siivouksia ja hoidan lapsia. Tuntuu, että ei saisi valittaa kun ei lopulta tarvitse tehdä mitään. Siis mitään kauhean vaativaa. Ei pitkää päivää jossain firmassa ym. Ap

Se on ehkä enempi tylsistymistä.

Siis kuin väsymistä.

Mulla on vauva 10kk ja oon välillä ihan älyttömän väsynyt, vaikka meillä nukutaan yöt lähes tulkoon kokonaan ja mies auttaa aina kun vaan kotona on. En tosiaan tiedä miksi välillä ulos tai lähikauppaan lähteminen tuntuu niin hankalalta tai pienet kotityöt.. Tunnen välillä itseni tosi laiskaksi ja huonoksi äidiksi, kun kattelen tuolla tuttuja, jotka joka päivä on menossa kolmenkin lapsen kanssa. Ei tietenkään saisi verrata muihin, mutta kai se sitte on vaan niin yksilöllistä. Toisaalta mä nautin lapsen kanssa kahdestaan olosta ja pienistä kävelylenkeistä täällä kodin lähellä, en nää tarvettakaan lähteä joka päivä tai edes joka viikko kaupungille tai kauppakeskuksiin pyörimään. Ihanaa kun päästään kohta puistoon keinumaan!

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vauva 10kk ja oon välillä ihan älyttömän väsynyt, vaikka meillä nukutaan yöt lähes tulkoon kokonaan ja mies auttaa aina kun vaan kotona on. En tosiaan tiedä miksi välillä ulos tai lähikauppaan lähteminen tuntuu niin hankalalta tai pienet kotityöt.. Tunnen välillä itseni tosi laiskaksi ja huonoksi äidiksi, kun kattelen tuolla tuttuja, jotka joka päivä on menossa kolmenkin lapsen kanssa. Ei tietenkään saisi verrata muihin, mutta kai se sitte on vaan niin yksilöllistä. Toisaalta mä nautin lapsen kanssa kahdestaan olosta ja pienistä kävelylenkeistä täällä kodin lähellä, en nää tarvettakaan lähteä joka päivä tai edes joka viikko kaupungille tai kauppakeskuksiin pyörimään. Ihanaa kun päästään kohta puistoon keinumaan!

Äidiksi kasvetaan pikkuhiljaa, opetellaan olemaan äiti juuri sille lapselle jonka on saanut. Varsinkin esikoisen kanssa äiti (ja isäkin) tekee koko ajan isoa mutta näkymätöntä psyykkistä työtä, josta vanhempi ei aina itsekään ole tietoinen. Hän on virittynyt koko ajan vastaamaan vauvan viesteihin ja eläytymään vauvan tarpeisiin. Se vie voimia. Seuraavien lasten kohdalla on taas oma oppimisensa hoitamaan juuri tätä vauvaa, mutta silloin kuitenkin se perustyö on tehty, aivan kaikki ei ole uutta. Siksi itseään ei kannata verrata muihin äiteihin: jokaisella on se oma polkunsa, he ovat eri kohdassa sitä äitiyttään, kasvuaan ja elämäänsä. 

Hyvällä äidillä on hyvä itsetuntemus ja kyky huomata oma väsymyksensä ja omien voimien rajat, ja huolehtia myös omasta levosta. Aika kuluu, jokainen päivä on eteenpäin. Jonain päivänä sitä on taas enemmän voimissaan. Jos nyt väsyttää, pitää levätä. Lapsi ei siitä kärsi.