Onko kukaan työkaverisi sairastunut muistisairauteen vielä töissä ollessaan?

Sisareni sairastui n.60v. Tauti oli kehittynyt jo pitkään. Mini asia sai selityksen diagnoosin jälkeen. Nyt hän on 63 v. ja asuu hoivakodissa melkoisen muistamattomana. Niin surullista!

50-60 vuotias, ei muistanut enää asioita jotka muisti ennen, vastaili töykeästi, ei ymmärtänyt ongelmia, ei keksinyt ratkaisuja. Pitkään luultiin, että on muuttunut "ilkeäksi vaihdevuosi-biatchiksi", kunnes oikea syy paljastui.

Enpä yhtään ihmettelisi vaikka moni muistisairaudesta oireileva kuitattaisiin työpaikoilla vaihdevuosi-ikäiseksi..

Työkaverilla esiintyi sekoilua ja muistamattomuutta, kirjasi kaikesta muistilappuja ja listoja ym. Suuttui kun kuuli että ihmetelty erinäisiä asioita, pärjäsi siihen asti kun jäi eläkkeelle, mahdollisesti jotain alkavaa sairautta tai stressi työstä paljon uutta päivitettävää eikä enää tahdo oppia uutta. Aika näyttää.

2 lle , joo toi oli kanssa mun työkaverilla ton suuttumisen lisäksi bitch-asenne, outoa sinänsä kun ennen olisi antanut vaikka paidan päältänsä tarvitsevalle.

No aika näyttää onko muistisairaus vai ei.

3nen

En tiedä vielä, mutta yksi alaiseni huolestuttaa. 50+ nainen joka on alkanut unohtelemaan asioita ja toisaalta muistaa asioita väärin, sanoo tehneensä jotain mitä ei ole tehnyt jne. On tunnollinen, ahkera ja hyvä työssään, toimenkuva on muuttunut ja YT-neuvotteluja on ollut ja tekee välillä pitkää päivää eli sekoilun taustalla voi olla ihan vaan henkinen paine, stressi, muutosten aiheuttama ahdistus jne. Itselläkään ei näet polla pelaa ihan täysillä ja olen pariin otteeseen itsekin unohtanut vastata sähköposteihin jne., koska nyt on vaan "liikaa kaikkea". Mutta, seurailen hänen tilannetta, en ole sanonut mitään epäilyistäni tai huolestani. Muistuttelen levon tärkeydestä ja siitä että työ on vain työtä ja että pitää heti sanoa jos tuntuu että työtä on liikaa tai ei jaksa. Äidillään on muistisairaus ja mietin voiko olla jotain perinnöllistä. En oikein tiedä miten tässä pitäisi reagoida esimiehenä tahi ihan vaan ystävänä.

Mulla on yhdellä työkaverilla muistisairaus. Pikkuhiljaa sitä alkoi ihmetellä hänen käyttäytymistään. Hänellä oli näitä muistilappuja ja käsin kirjoitettuja listoja siellä täällä. Tavarat usein hukassa ja väärissä paikoissa. Lisäksi tämä monen mainitsemia v-mäisyys nousi ajoittain pintaan. Lisäksi hoppu ja kiire koko ajan, niin ettei hän "ehtinyt" kuuntelemaan mitä työkaverilla oli työasiaa kerrottavanaan.

Pitkään siinä meni ihmetellessä tilannetta, ennen kuin se on saatu selviämään. Nut hän on edelleen meillä töissä. Mikä mielestäni on hyvä asia, uskon että tämä hidastaa sairauden etenemistä. Hän tekee lyhyempää työaikaa ja hänen työnkuvaansa on kevennetty roimasti.

Esimiehelle , miten laajat työterveyspalvelut teillä on ? Siellä he pystyvät tekemään testejä asian tiimoilta ja mikäli ne osoittavat jotain niin laittavat eteenpäin.

Entä onko muutosta persoonallisuudessa ? Lähinnä juuri sitä vittumaista käytöstä ? Myös se että itse huomaa että en muistanut tehdä, unohdin tai osaa sanoa ettei oma polla pelaa , ovat hyviä merkkejä silloin ei yleensä ole ongelmaa mutta jos selittelee erilaisia asioita kuten et kyllä mä laitoin s postin mut siel ollu jotain häikkää yhteyksissä, tai joku muu tehnyt kämmin jne vaikka pystytään selvittää ettei niin ole tapahtunut. Ja että tutun asian muuttaminen ja sen uudelleen oppiminen vaikeaa, tyyliin kahvipurkki kaapissa a siirretään kaappiin b, jokainen hakee sitä kaapista a muutaman kerran mut oppii et se on b: ssä muistisairas ei saa tietoa päähänsä niin että yrityksen ja erehdyksen jälkeen oppisi sen olevan toisaalla.

Jos huomaatte muistiongelmia työkaverilla niin puhukaa siitä työnantajalle.

Sille työkaverille voi löytyä apua työterveydestä. Taustalla voi olla sairaus ja oireilua voi ehkä helpottaa.

Itse kärsin muistiongelmista ms-taudin takia. Muitakin ongelmia sairauteni aiheuttaa, mutta muistiongelmat vaikuttavat työhöni ja uuvuttavat niin paljon että kaikki vapaa-aika menee työstä toipumiseen. En jaksa tehdä muuta kuin käydä töissä ja nukkua. Mitään kotitöitä en enää jaksa tehdä, en harrastaa mitään enkä tavata ystäviä.

Olen itse hakeutunut tutkimuksiin ja olen nyt jäämässä eläkkeelle näiden ongelmien takia.

Töissä kukaan ei ole huomannut mitään sillä työni on hyvin itsenäistä ja sellaista ettei edes työtehtävien suorittamiseen tarvittavaa aikaa pysty määrittelemään. Siksi jäin yksin ongelmieni kanssa.

Saattaisin olla vielä työkykyinen jos joku olisi huomannut ongelmat varhaisemmassa vaiheessa ja ne oltaisiin voitu huomioida työpaikalla. Nyt kävi niin että uupumus kasvoi liian suureksi ja joudun jäämään alle nelikymppisenä eläkkeelle 😞

Ei, mutta kolmekin ihmistä on saanut hermoromahduksen ja joutunut ensin pitkälle "lomalle" ja sitten lopulta sairaseläkkeelle. Huom, eri työpaikoista, ihan erilaisista tehtävistä ja yksikään ei minusta johtuen :D

Ei ollut ihan oma työkaveri, kun oli juuri jäänyt sairaslomalle ja siitä sitten eläkkeelle ajan mittaan, kun aloitin.

Tämä oli reilu 50 vuotias, kun tavattiin kiertämästä kehää huoneesta toiseen eli eksyi työpaikallaan, jossa oli ollut vuosikymmeniä.

Sairaus eteni tuohon vaiheeseen ilman että kukaan huomasi mitään.

Erikoisinta oli että kysessä opettaja, tosin työn opettaja ammattikoulussa.

Jonkun oppilaan olisi kyllä pitänyt tajuta aikaisemmin, oliko sitten niin vankka rutiini vai mikä ettei asiaa huomattu.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut ihan oma työkaveri, kun oli juuri jäänyt sairaslomalle ja siitä sitten eläkkeelle ajan mittaan, kun aloitin.

Tämä oli reilu 50 vuotias, kun tavattiin kiertämästä kehää huoneesta toiseen eli eksyi työpaikallaan, jossa oli ollut vuosikymmeniä.

Sairaus eteni tuohon vaiheeseen ilman että kukaan huomasi mitään.

Erikoisinta oli että kysessä opettaja, tosin työn opettaja ammattikoulussa.

Jonkun oppilaan olisi kyllä pitänyt tajuta aikaisemmin, oliko sitten niin vankka rutiini vai mikä ettei asiaa huomattu.

Yleensä ns. kyvykkäämmät henkilöt pystyvät kompensoimaan muistiongelmaa muiden kykyjensä ansiosta. Juuri nämä ihmiset ovat vaarassa ajautua suurempiin ongelmiin sillä oireilu pysyy pitkään piilossa ja paljastuu vasta kun kaveri on jo täysin lopussa.

Niin on käynyt tässäkin tapauksessa.

näppylä kirjoitti:

Esimiehelle , miten laajat työterveyspalvelut teillä on ? Siellä he pystyvät tekemään testejä asian tiimoilta ja mikäli ne osoittavat jotain niin laittavat eteenpäin.

Entä onko muutosta persoonallisuudessa ? Lähinnä juuri sitä vittumaista käytöstä ? Myös se että itse huomaa että en muistanut tehdä, unohdin tai osaa sanoa ettei oma polla pelaa , ovat hyviä merkkejä silloin ei yleensä ole ongelmaa 

Työterveys on meillä lähinnä ehkäisevää, ja toisaalta työkykyä ylläpitävää, eli esim. erikoislääkärinpalveluja meillä ei saa työterveyden kautta. Alaiseni persoonallisuus ei ole muuttunut tuota unohtelua lukuunottamatta. On nyt joutunut oppimaan paljon uutta ja onkin oppinut, joten ei ole kyvytön oppimaan. Mutta on esim. useaan otteeseen puhunut meidän konttorin sijainnista käyttäen vanhaa osoitetta, josta muutettu pois jo yli 10 vuotta sitten (on ollut kauan tässä yrityksessä, paljon kauemmin kuin minä), ja tällaiset asiat ovat särähtäneet korvaan kun on tapahtunut monta kertaa. Yleensähän muistisairas kai juuri muistaa menneisyyden hyvin. Mutta seurailen tilannetta että paraneeko tai pahentuuko se, koska nyt on tosiaan puolisen vuotta ollut hyvin haastavaa ja stressaavaa meidän tiimissä mikä voi hyvinkin aiheuttaa tätä. t. Esimies kohdasta 5

Yksi työkaveri unohteli asioita, eikä enää suoritunut normaaleista tehtävistään kuten ennen. Tunnollinen ja ahkera kylläkin, teki pitkää päivää vaikka hommat yksitellen siirrettiin häneltä pois. Jäi eläkkeelle kun vuosia tuli täyteen. Muistisairauden oireet varmaan näkyvätkin ensin työelämässä, jossa pitää hallita laajoja kokonaisuuksia muuttuvissa tilanteissa, ja vasta pidemmän ajan päästä tutuissa kotioloissa.

Vierailija kirjoitti:

näppylä kirjoitti:

Esimiehelle , miten laajat työterveyspalvelut teillä on ? Siellä he pystyvät tekemään testejä asian tiimoilta ja mikäli ne osoittavat jotain niin laittavat eteenpäin.

Entä onko muutosta persoonallisuudessa ? Lähinnä juuri sitä vittumaista käytöstä ? Myös se että itse huomaa että en muistanut tehdä, unohdin tai osaa sanoa ettei oma polla pelaa , ovat hyviä merkkejä silloin ei yleensä ole ongelmaa 

Työterveys on meillä lähinnä ehkäisevää, ja toisaalta työkykyä ylläpitävää, eli esim. erikoislääkärinpalveluja meillä ei saa työterveyden kautta. Alaiseni persoonallisuus ei ole muuttunut tuota unohtelua lukuunottamatta. On nyt joutunut oppimaan paljon uutta ja onkin oppinut, joten ei ole kyvytön oppimaan. Mutta on esim. useaan otteeseen puhunut meidän konttorin sijainnista käyttäen vanhaa osoitetta, josta muutettu pois jo yli 10 vuotta sitten (on ollut kauan tässä yrityksessä, paljon kauemmin kuin minä), ja tällaiset asiat ovat särähtäneet korvaan kun on tapahtunut monta kertaa. Yleensähän muistisairas kai juuri muistaa menneisyyden hyvin. Mutta seurailen tilannetta että paraneeko tai pahentuuko se, koska nyt on tosiaan puolisen vuotta ollut hyvin haastavaa ja stressaavaa meidän tiimissä mikä voi hyvinkin aiheuttaa tätä. t. Esimies kohdasta 5

Tuo osoite on jo aika paha, jos se olisi vaihtunut äskettäin olis eri asia. Vaihdoin työpistettä ja muutamat ekat kerrat vastasin puhelimeen rutiinilla ja ilmoitin väärän pisteen , virheen huomasin samantien ja sönkötin perään eiku siis " paikkab" .

Kysy työterveydestä, työterveyshoitajalta tai lääkäriltä neuvoa, voivatko tehdä esim mmse testin tai jokin muu sellainen muistikartoitus, tai terveysselvitys ettei johdu muista syistä. Laittavat sieltä tarvittaessa eteenpäin perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon siltä osin kun TT palvelut eivät kata hoitoa ja tutkimusta. He osaavat myös hoitaa kutsun sinne hienotunteisesti.

Nostelen joskos olisi lisää kokemuksia ja esimerkkejä.