Lue keskustelun säännöt.
sielu, mikä lieneekin, jokin energia meissä jokaisessa pakosti on silloin kun henki pihisee?
Kommentit (6)
Se on juuri se henki joka pihisee sieraimissa, kun se lakkaa niin lakkaa elämäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivoissa käy valtava sähköinen ja kemiallinen kuhina joka hetki. Se on se sielu ja henki, joka pihisee.
"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu" 1. Moos. 2:7
Ensin oli tomu, tomusta muovattiin ihminen, ja vasta kun ihmiseen puhallettiin elämän henki, tuli hänestä elävä sielu, eli elävä olento. Ihmisessä ei itsessään ole elämää, vaan Jumala pitää sitä yllä omalla hengellään.
"Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut" Job 33:4
"Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme" Ap. t. 17:26-28
Olen lukenut paljon aiheesta ja ihan tosissani pohtinut.
Uskon sielunvaellukseen.
Olen tässä viimeaikoina pohtinut myös sellaista vaihtoehtoa, että mitäpä jos ihan jokaisella ei sitä sielua olekaan.
Osa meistä olisikin vain tyhjiä kuoria joita meitä älykkäämmät avaruusoliot ohjailevat tässä simulaatiossa.
Osa olisi oikeasti täällä oppimassa ja kehittymässä.
Kaikilla olevaisilla elävillä olennoilla on ns. sielu, elämän kipinä.
Se on juuri se asia mitä emme voi antaa eikä meidän tulisi sitä tuhota, ainakaan tarkoituksella.
Avatkaa silmänne katsomaan elämää, avatkaa myös ns. kolmas silmänne (tieteelliseltä nimeltään otsalohko).
Tämä on se osa aivoista joka yhdistää elämän kaksinapaisen kokemuksen yhdeksi.
Kaikki elävä mihin voit saada yhteyden jollain tavalla kommunikoimalla omistaa sielun.
Sielu on juuri se elementti, elämän kipinä joka etsii ja rakentaa yhteydet elollisten välille.
Sielu osaa erottaa myös elottoman aineen jossa sielu eli tietoisuus ei asu-kivi ei puhu...
Sielusta on noussut kaikki tietoisuus ja ymmärrys.
Ihmiselämän korkeampi tarkoitus on omakohtaisesti etsiä tietoa, testata onko tuo tieto todellisessa elävässä yhteydessä elävän elämän kanssa ja jos tuo tieto toimii niin siitä rakentyy oivalluksen kautta ymmärrys.
"Ettekö ole arvokkaampia kuin varpuset jne"
Lue Michael Newtonin Sielujen elämää elämien välissä, kaikki valkenee ahaa-elämyksenä.