Voitko kuvitella miltä tuntuisi jos poliisi ilmoittaisi että lapsesi on kuollut?

En voi. Rehellisesti en edes halua kuvitella. 

Kysyisin tietenkin ensin, miten sille koiralle kävi.

Ei sitä tiedä ennenkuin tilanne on oikea. Sitä on turha miettiä etukäteen, koska koskaan ei tiedä miten reagoi.

Minun koira kuoli noin vuosi sitten ja olen aina pitänyt itseäni enemmän järki-ihmisenä ja sellaisena, että ottaisin kuolemat kylmästi, niinkuin olen aiemmin ottanutkin. Kuitenkin, kun sain tietää koirani kuolleen, niin flippasin täysin. Huutoitkin ja menin paniikkiin. Ja koira ei ole mitään verrattuna lapseen.

Voihan sitä kuvitella. Mutta hölmökin ymmärtää, että missään kuvitelmissa ei voi ikinä yltää lähellekään sitä tunnetta, kun koko elämä romahtaa sekunnissa.

Muistan sen tunteen, kun poliisi tuli kertomaan isäni tapaturmaisesta kuolemasta. Ja silti en kuvittele hetkeäkään, että tietäisin mitään siitä tuskasta kun kyseessä on oma lapsi. Ehkä voisin kuvitella, että isän kuolema kertaa tuhat, tai viisi tuhatta....mutta ei sitä silti voi kuvitella edes.

Varmaan tappaisin itseni. En pysty edes kuvittelemaan sitä tuskaa. Olin jo itsemurhan partaalla isäni sairastaessa. Olen vain ihan saamarin heikko ihminen, etten näköjään kestä yhtään menetyksiä ja tuskaa.

Luultavasti. Minä romahdin jo mun 16-vuotiaan koiran kuollessa ja se oli kuitenkin vain koira jos vertaa lapsiini. Sekoaisin varmaan täysin jos lapseni kuolisi. En halua edes ajatella asiaa.

Oman lapsen kuolema on varmaan pahinta mitä voi olla, kuvittelisin, vaikka ei omia lapsia olekaan. Ehkä se olisi verrattavissa puolison kuolemaan tai ehkä vieläkin pahempaa. Vaikea sanoa kun ei ole.

Jollain tasolla joo. Minulle lapsen kuolemasta ilmoitti lääkäri.