Elämä ilman kumppania omasta tahdosta

Olen 24-vuotias nainen ja yhä vahvemmin ja vahvemmin tunnen, että saattaisin olla onnellisempi yksin. Olen avoliitossa eikä suhteessa sinällään ole mitään vikaa. Kuitenkin kaipaan yksinoloa. Lisäksi olen alkanut kyseenalaistamaan, että haluanko ollenkaa sitä perinteistä lapset ja julmeton talovelka elämää.

Ulkonäöllisesti minulla ei ole mitään ongelmaa saada miestä eikä älyllisestikään. Että uusi varmasti löytyisi, jos kokeilisin olla yksin. Mutta miksi heittää toimiva suhde menemään vain kokeilun takia...

Toivoisin kommentteja ja kokemuksia omasta tahdosta yksin eläviltä. Kannattiko? Oletko onnellinen?