Miksi lapsi vihaavat hankkivat omia lapsia?
Tätä kuulee tälläkin palstalla usein, että omia lapsiaan rakastaa kauheasti ja ne ovat ihania, mutta kaikkien muiden lapset ovat ärsyttäviä räkänokkia. Minusta tämä on ihan kauheaa kuunneltavaa! Miten kenenkään mieleen tulee edes hankkia lapsia, jos vihaa lapsia? Ei sitä voi ikinä tietää, tuleeko siitä omasta lapsestaan tykkäämään vai onko sekin samanlainen kauhukakara kuin ne muidenkin lapset.
Kaikki lapset nyt muutenkin ovat ihan samanlaisia. Miten jotkut voivat olla niin sokeita, että näkevät oman lapsensa jonakin hienona enkelimäisenä ihmisolentona, mutta muut lapset hirvityksinä? Näillä ihmisillä täytyy olla jotain vikaa päässään.
Kommentit (8)
En tuntenut lapsia ennenkuin sain omat. Kyllä lapset osaavat olla hirveitä, sekä omat, että toisten. Elämä on oikeasti helpompaa ilman lapsia, mutta onneksi niitä omia sentään jostain syystä rakastaa.
Kyllä nuo ovat tosi harvassa, jotka kuvittelevat, että omat lapset ovat enkeleitä. Mutta joskus niitä on puolusteltava, ettei ihan kaikkea laiteta heidän syyksi. Lapset kun ovat taitavia siirtämän sen oman vastuun aina jollekin toiselle lapselle, seurausten pelossa.
No eihän siinä tuosta ole kyse, että omat nähtäisiin enkeleinä tai muut hirviöinä. Mutta omiin lapsiin on luonnollisesti aivan erilainen suhde kuin toisten lapsiin ja niitä rakastaa ihan eri tavalla.
Onko ap:lla lapsia? Miksi olet niitä tehnyt? Eikös kaikki lapset ole samanlaisia, joten miksi et nauti vaan niistä muiden tekemistä lapsista?
Taitaa täällä vain katkerat velat niitä lapsia vihata, kunhat esittävät olevansa äitejä.
En vihaa lapsia, vihaan räkänokkia tai oikeastaan heidän vastuuttomia vanhempiaan. Omien lasten kohdalla teen kaikkeni, jotten toistaisi näiden vanhempien virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:lla lapsia? Miksi olet niitä tehnyt? Eikös kaikki lapset ole samanlaisia, joten miksi et nauti vaan niistä muiden tekemistä lapsista?
Ei ole lapsia. -ap
No kaikki aina sanoo, että omien lasten kohdalla se on ihan eri asia, joten lapsia vihaavatkin uskaltavat tehdä. Ei sitä sitten ainakaan julkisesti viitsi sanoa, että ei ollutkaan eri asia.
Omien lasten kanssa tylsät ja ikävät lasten jutut on ihan yhtä tylsiä kuin hoitolasten kanssa, jos ei siis tykkää puistoilusta, askartelusta, neuvomisesta ja komentelusta jne. ei välttämättä kannata odottaa, että nuo olisivat tosi hauskoja omienkaan kanssa. Omiin tulee kyllä sellaista vastuunottohalua kyllä enemmän, ja suojelunhalua. Lisäksi omien lasten eritteet ei samalla tavalla ällötä kuin muiden.