Hei mies! Luepa tämä ketju, ennen kuin annat ylipuhua itsesi hankkimaan lapsia

Entä mitä sanoisit miehelle joka ihan itse haluaa lapsia ja ehdottaa vaimolleen niiden tekemistä?

Meillä kyllä mies ihan itse on halunnut lapsia. Halusi myös jäädä lasten kanssa kotiin. Käy kaupungilla ollessaan ostelemassa heille vaatteita jne.

Me kyllä yhdessä päätettiin asia.

Oliskohan niin että siellä nyt jostain syystä katkera ihminen kirjoittelee 😉

Vierailija kirjoitti:

Entä mitä sanoisit miehelle joka ihan itse haluaa lapsia ja ehdottaa vaimolleen niiden tekemistä?

Sanoisin, että kannattaa ottaa asioista selvää etukäteen joka tapauksessa. Tämä ketju nyt ei ollut hänelle osoitettu, niin kuin lukutaitoiset osaavat otsikosta päätellä. AP

Vierailija kirjoitti:

Me kyllä yhdessä päätettiin asia.

Oliskohan niin että siellä nyt jostain syystä katkera ihminen kirjoittelee 😉

Mielenkiintoista projisointia. Minkälaisista asioista sinä tunnet katkeruutta, kun olet noin kärkäs näkemään sitä muissa? AP

Minä jätin tyttöystäväni joka ei halunnut lapsia ja menin kimppaan naisen kanssa joka haluaa. Nyt tuntuu että olen tehnyt pahan virheen. Lisääntyminen ei voi korvata rakkautta mutta olenko jo peruuttamattomasti ansassa?

Mielenkiintoinen vastareaktio. Ovatko jotkut kommentoineista tosiaan sitä mieltä, ettei miehen kannata tehdä niin, kuin aloituksessa kehotin? Ettei kannata lukea ja reflektoida vaan tehdä elämän tärkein päätös vain puolison halujen ja kavereiden sokerilla kuorrutettujen kertomusten perusteella?

Jos todella on näin, mitä kertoo lapsiperhe-elämästä? AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me kyllä yhdessä päätettiin asia.

Oliskohan niin että siellä nyt jostain syystä katkera ihminen kirjoittelee 😉

Yhdessä päätettiin = nainen päätti. Jos ei tehdä kuten nainen tahtoo siitä seuraa sota, mökötys, riitelyshow, marttyyri-itkua ja ylipäätään sellainen älämölö, että kuka tahansa lopulta mieluummin taipuu naisen tahtoon. Lukekaa Heli Vaarasen mainio kirjoitus!

Miten munaton sä olet, jos et osaa sanoa ei siksi että toinen mököttää ja on marttyyri. En olisi tehnyt lapsia jos en olisi lapsia oikeasti halunnut, mieheni niitä ehdottaessa vaikka miten olisi kitissyt ja mököttänyt. Ko. Tilanne nyt kertoo lähinnä sen ihmisen luonteen heikkoudesta, sairaalloisesta miellyttämisenhalusta jos ei osaa sanoa ei noin suureen asiaan, jos yhtään epäilyttää.

Onneksi teetin vasektomian.

Toivon todella, ettei kukaan annan kenenkään painostaa  tai ylipuhua itseään hankkimaan lapsia. Kuunnelkaa itseänne ja omia halujanne ja tarpeitanne, maailmaan ei tarvita enää yhtään enempää eroperheitä! Yksinhuoltajanakin pärjää vallan mainiosti kun nykyään on paljon arkea helpotettu erilaisilla kodinkoneilla tms, eli jos puolisoa ei lapset hotsita, vaihtakaa puolisoa tai tehkää lapset yksin!

Naiset ratkaisivat jo tämän ongelman puolestani. Ei tarvitse edes kieltäytyä, kun ei ole yhtään naista kuka ois kiinnostunut.

Ei lapsissa ole mitään vikaa, mutta vaimo ei enää kiinnosta parisuhde, kun lapset on tehty ja ok-talo rakennettu. Tämän kun olisi nähnyt jostain kristallipallosta aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen vastareaktio. Ovatko jotkut kommentoineista tosiaan sitä mieltä, ettei miehen kannata tehdä niin, kuin aloituksessa kehotin? Ettei kannata lukea ja reflektoida vaan tehdä elämän tärkein päätös vain puolison halujen ja kavereiden sokerilla kuorrutettujen kertomusten perusteella?

Jos todella on näin, mitä kertoo lapsiperhe-elämästä? AP

Kuka on ollut tuota mieltä, muuta kuin ap itse? Ei yksikään kommentti sano että miehen täytyisi tehdä lapsia koska nainen niin haluaa, päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

Toivon todella, ettei kukaan annan kenenkään painostaa  tai ylipuhua itseään hankkimaan lapsia. Kuunnelkaa itseänne ja omia halujanne ja tarpeitanne, maailmaan ei tarvita enää yhtään enempää eroperheitä! Yksinhuoltajanakin pärjää vallan mainiosti kun nykyään on paljon arkea helpotettu erilaisilla kodinkoneilla tms, eli jos puolisoa ei lapset hotsita, vaihtakaa puolisoa tai tehkää lapset yksin!

Miten mies tekee lapset yksin?

Meillä minä halusin ensimmäisen lapsen johon mies suostui. Mies sitten halusi myös toisen lapsen johon minä suostuin. Että ei se nyt ihan niin kamalaa voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen vastareaktio. Ovatko jotkut kommentoineista tosiaan sitä mieltä, ettei miehen kannata tehdä niin, kuin aloituksessa kehotin? Ettei kannata lukea ja reflektoida vaan tehdä elämän tärkein päätös vain puolison halujen ja kavereiden sokerilla kuorrutettujen kertomusten perusteella?

Jos todella on näin, mitä kertoo lapsiperhe-elämästä? AP

No, miehenä luottaisin itse enemmän ystävieni kertomuksiin vanhemmuudesta kuin nimettömien nettitrollaajien kirjoituksiin. Lähdekritiikki on tärkeää ja ystäviltä pystyy kyllä kysymään niitä negatiivisia puoliakin vanhemmuudesta ja saamaan huomattavasti kattavamman kuvan vanhemmuudesta.

Mikä on AP mielestäsi luotettava tietolähde, jos ystäväsi sitä eivät ole? Miksi ystäväsi tahtoisivat tahallaan johtaa sinua harhaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen vastareaktio. Ovatko jotkut kommentoineista tosiaan sitä mieltä, ettei miehen kannata tehdä niin, kuin aloituksessa kehotin? Ettei kannata lukea ja reflektoida vaan tehdä elämän tärkein päätös vain puolison halujen ja kavereiden sokerilla kuorrutettujen kertomusten perusteella?

Jos todella on näin, mitä kertoo lapsiperhe-elämästä? AP

Kuka on ollut tuota mieltä, muuta kuin ap itse? Ei yksikään kommentti sano että miehen täytyisi tehdä lapsia koska nainen niin haluaa, päin vastoin.

Ap taisi tarkoittaa, että mammojen reaktio näyttää olevan aika tuohtunut vaikka hän vain kehoittaa ottamaan selvää siitä mitä se perhe-elämä sitten voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen vastareaktio. Ovatko jotkut kommentoineista tosiaan sitä mieltä, ettei miehen kannata tehdä niin, kuin aloituksessa kehotin? Ettei kannata lukea ja reflektoida vaan tehdä elämän tärkein päätös vain puolison halujen ja kavereiden sokerilla kuorrutettujen kertomusten perusteella?

Jos todella on näin, mitä kertoo lapsiperhe-elämästä? AP

No, miehenä luottaisin itse enemmän ystävieni kertomuksiin vanhemmuudesta kuin nimettömien nettitrollaajien kirjoituksiin. Lähdekritiikki on tärkeää ja ystäviltä pystyy kyllä kysymään niitä negatiivisia puoliakin vanhemmuudesta ja saamaan huomattavasti kattavamman kuvan vanhemmuudesta.

Mikä on AP mielestäsi luotettava tietolähde, jos ystäväsi sitä eivät ole? Miksi ystäväsi tahtoisivat tahallaan johtaa sinua harhaan?

Jos ystävät kertovat rehellisesti siitä, miten lasten hankkminen vaikutti omaan elämään, tähän informaatioon voikin luottaa. Mutta jos kysyy vaikkapa kaverin lapsen yksivuotissynttäreillä, minkälaista isyys on, mitä luulet, millä tavalla värittyneen vastauksen kaverilta saa?

Tuopin äärellä tai anonyyminä netissä tehdyt tilitykset ovat luotettavampia, koska silloin sitä, mitä haluaa kertoa, eivät samalla lailla ohjaa sosiaaliset paineet ja odotukset siitä, mitä pitäisi sanoa. AP

Jokainen tuntemani mies on katunut tavalla tai toisella perheen perustamista. Ei tietenkään kerro sitä illallispöydässä mutta kahden kesken oluen äärellä avautuvat. Se tuska on aika kova välillä.

Ei tuo mitenkään kamalalta kuulosta. Voisin lähteä muksujen kanssa vaikka uimahalliin. Siellä kun pari tuntia melskaavat, niin unikin malttaa. Jos vaimo lähtisi mukaan, niin voitaisiin tehdä treeni samalla ja puolivälissä vaihtaa lasten vahtivuoroa.

Herään joka tapauksessa aikaisin ja tuotahan kestää vain muutaman vuoden.