Lue keskustelun säännöt.
Mitä mä teen (ongelmia ukon kanssa)?
04.06.2007 |
Mun miehellä on kriisi. On vaikeuksia töissä, yhden vapaa-ajan projektin kanssa, ja nyt hän haluaa avioeron! Okei, avioliitto ei ole ollut parhaimmillaan pariin vuoteen, mutta minusta meillä on kuitenkin mennyt ihan siedettävästi tähän kevääseen asti. Mies väittää kärsineensä jo pitkään ja haluavansa vain pois... Keskustelu on kuulemma turhaa ja on liian myöhäistä yrittää tehdä mitään.
Tällä hetkellä mies on päivisn ok, juttelee minullekin ihan mukavasti, leikkii lasten kanssa, osallistuu perhe-elämään. Iltaisin hän kuitenkin usein juo vähintään kolme olutta, pari kertaa on lähtenyt yllättäen yksin kapakkaankin ja hankkinut krapulan. Kun yritän jutella meistä kahdesta, saan kuulla olevani p¿a ja k¿ipää, jonka kanssa hän asuu vain pakosta. Ja seuraavana aamuna hän taas ihan asiallisesti sopii lasten hausta päiväkodista ja juttelee yhteisestä juhannuksen vietosta...
Minä olen ihan eksyksissä. Yritän pitää pokeria naamalla, olla asiallinen ja ystävällinen lasten edessä. Yritän antaa miehelle tilaa, yritän jopa ymmärtää, mutta sisältä mua ahdistaa ja rintaa puristaa. Mitä jos mies alkaa ryypätä enemmänkin? Peittelenkö sitä lapsilta vai käskenkö hänen lähteä saman tien? Enhän edes tiedä tuleeko erosta lopulta mitään vai unohtuuko se kun muut asiat ovat taas kunnossa. Purkaako hän vain omaa pahaa oloaan minuun ja tähän avioliittoon... Minä en halua erota, minä olen onnellisempi tässä liitossa kuin yksin ¿ tai olin, ennen kuin mies aloitti tämän touhun. Mitä ihmettä siis voisin tehdä?
Niin, ja taustaa: yhdessä ollaan oltu 15 vuotta, naimisissa 10 ja lapset on 6 ja 9 vuotiaat. Molemmat ollaan töissä ja elämän perusasiat on kunnossa, tai pitäisi olla.
Kommentit (6)
jos eivät ole onnellisia. Seuraavan kerran, kun sanoo erohaluista, niin käske pistää töpinäksi. Voihan se olla, että routa porsaan ja jne mutta ainakin tilanne ratkeaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran luin, että nainen haluaa eron sen vuoksi, että haluaa " paremman elämän" . Mies ei koskaan eroa sen vuoksi. Hänen syynsä on toinen nainen.
lasten myötä oma elämäni alkoi pyöriä niin paljon heidän ympärillään ja lisäksi olin tietysti usein tosi väsynyt, ja niin en jaksanut kiinnittää huomiota toisen tunteisiin. Ajattelin että kyllä tämä taas tästä kunhan lapset kasvaa...
Puhua minäkin haluaisin mutta mies ei. Ei hän ole koskaan tykännyt keskustella, joten tuskin häntä saan siihen nytkään. Pelkään myös että tivaamalla asiaa, vain hermostutan häntä entisestään ja se saa hänet joko juomaan enemmän tai sitten muutamaan väliaikaisesti vaikka minne.
Ahdistaa ihan hirveästi myös se mitä sanon lapsille, jos jotain dramaattista tapahtuu, vaikka että mies ei tulekaan kotiin jonain iltana...
Välillä tuntuu, että oliskin toinen nainen. Se olisi sentään selkeä ongelma kun taas tästä en tiedä mitä tehdä. Ollako vaan hiljaa ja odottaa ja vaatia jotain ratkaisua...
Ap
oireilee just noin. Häntä on alkaneet masentaa työn ja vapaa-ajan ongelmat, ja yrittää hoittaa sitä alkoholilla (pahentaa tilannetta). masentuneesta kaikki näyttää kamalalta ja just alkaa syyttää sitä lähintä ihmistä. Lääkärille, burnoutlomalle, alko pois, lääkettä ja unta palloon, perhekeskusteluun.
Et varmaan saa sitä mihinkään näistä. Pidä huoli itsestäs ja lapsista ja varaudu eroon, laita rahaa säästöön ja mieti valmiiksi minne muutatte. Puhu turvaverkkosi kanssa että tällaista on tekeillä ja saattaa olla tulossa. Ei kannata salata keltään, se syö vaan sinun voimia ettet ehkä pysty sitten tosipaikan tullen tekeen mitään.
Lapsille sanot että isällä on vaikeaa ja paha olla, ja että hän ei oikein jaksa. Mikä totta onkin.
Vaikka lähtisikin niin siitä voi silti vielä päästä jaloilleen ja tulla järkiinsä ja ehkä pääsette vielä yrittään.
Varaa aika paikkakuntasi perheneuvojalle. Sinne voi mennä myös yksin jos mies ei tule. Ennen eroa kannattaa " jokainen kivi" kääntää, niin ei kadu sitten myöhemmin.
Parisuhteesta saa myös hyvää tietoa netistä ja kirjoista. Jos mies ei ole valmis puhumiseen, jospa lukeminen auttaisia - etsi linkit ja laita miehelle sähköpostina.
Raisa Cacciatoren kirja Pysytään yhdessä (julkaisija Väestöliitto) on todella helppolukuinen ja käytännönläheinen.
Itse olen vähän samantapaisessa tilanteessa, paitsi että kuvioon liittyy toinen nainen. Nyt, kun olemme asiasta jutelleet, on selvinnyt, miten mies on voinut pahoin siitä asti, kun esikoinen kuusi vuotta sitten syntyi. Pienet asiat ovat kertautuneet ja muuttuneet isoiksi vuosien varrella. Itse olen naiivisti elänyt ja uskonut meihin ja rakkauteemme kyseenalaistamatta yhteistä tulevaisuutta kertaakaan. En huomannut miehen pahaa oloa, mutta en kyllä omaanikaan. Arki vei mennessään. Kadun nsitä nyt syvästi, että katselin vain omaa napaa enkä huomannut toisen pahaa oloa. Nyt on vain pakko puhua ja puhua ja kertoa omia tunteita ja ajatuksia ja kestää ne toisen tunteet ja ajatukset. Meillä onneksi puhutaan. Yritä saada miehesi puhumaan kanssasi ja avautumaan. Voihan olla, että kaikki kääntyy parhain päin.
Voimia!