Rakastajatar kuuluu ranskalaiseen kulttuuriin

Täällä naiset on ylpeitä itsestään eivätkä suostu jakamaan. Tosin hankkivat itselleen rakastajan.

Hauska

Mikä sinua pakottaa ottamaan suomalaisen puolison, jos noin huonoja kerran ovat?

Naisilla rakastaja ja miehillä rakastajatar, että miksi kirjoitat vain miesnäkökulmasta?

Mun muija ei ollut yhtään samaa mieltä, vaikka sanoinkin sille että on tosi mannermaista ja eleganttia käydä panemassa naapurin Sannaa.

Ranskassa myös naisilla on rakastaja, ihan samaan tapaan kuin miehillä rakastajatar. Miksei näin ole Suomessakin? Miksei mies ymmärrä, että nainen kaipaa vaihtelua ja varsinkin vanhempana kaipaa nuorta ja kykenevää miestä. Suomalainen mies vetelisi vaimoaan kuontaloon, jos tällä olisi rakastaja.

Olisko niin, että suomalaisessa ja ranskalaisessa kulttuurissa on muutenkin aika paljon eroa. Olen käsittänyt, että ranskassa on melko yleistä, että vaimo on kotivaimona ja päivisin vaikkapa ostaa torilta vihannekset, joista tekee herkulliset ruoat perheelle ja ostaa itselleen niitä kauniita alusvaatteita ollakseen miehelle mieleksi (tästäkin valitetaan, kun suom.naiset ei osaa panostaa seksihepeneisiin). Siellä on hyväksyttyä, jos tämä on naisen toimenkuva. Suomessa taas molemmat juoksee töissä ja tekee samoja asioita, koska täällä sellainen on tapana ja arvot ovat sellaiset. Jos suominainen viettäisi päivät prismassa shoppaillen ja perunamuusia miehelle kokaten, laiska työtön se olisi muiden mielestä. Välttämättä ranskan naiset eivät ole innoissaan rakastajattarista, mutta katsovat tuollaista enemmän sormien läpi, kun on vähän pakkokin kun miehessä on se elättäjä ja elintaso, josta ei haluta luopua. Suominaisella harvemmin on varsinaista syytä sietää pettämistä, sen sietämisestä ei hyödy millään tavoin.

Saatan olla hakoteilläkin, en ole koskaan edes Ranskassa käynyt, mutta tää olis ensimmäinen ajatukseni.

Siellä lienee takana se entisaikojen (erityisesti rikkaiden) ajatus, että avioliitto on sopimus ja rakkaus on sitten erikseen. Sitähän pidettiin suorastaan säädyttömänä, jos aviopari oli rakastunut toisiinsa, hengasi toisissaan kiinni ja oli mustasukkaisia. Rakkausasiat hoidettiin sivussa, avioliitto oli vähän kuin työsopimus. Ei nykyään ole suotavaa, että rakastuu työkaveriinsa vaan rakkaussuhteet hoidetaan muualla.:)

Ranskalaisessa kulttuurissa on jotain jäänteitä varmaan tuolta ajalta, kun oli hienoa erottaa rakkaus ja avioliitto.

Olen rakastajatar.

Miehen avopuoliso on avutonta esittävä, hylkäämistä ja yksin jäämistä pelkäävä. Miehellä ei ole sydäntä jättää tätä syyllistävää ruikuttajaa johon ei tunne seksuaalista vetovoimaa.

Meillä on hyvää seksiä ja hauskaa muutenkin. Katsotaan miten tilanne etenee vai eteneekö. Tällä hetkellä kaikilla kaikki ok.

Koska ranskalaisella naisella on oma rakastaja niin ei haittaa. Sitä voidaan käydä vaikka lomilla yhdessä kummankin oman rakastajan/ rakastajattaren kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olen rakastajatar.

Miehen avopuoliso on avutonta esittävä, hylkäämistä ja yksin jäämistä pelkäävä. Miehellä ei ole sydäntä jättää tätä syyllistävää ruikuttajaa johon ei tunne seksuaalista vetovoimaa.

Meillä on hyvää seksiä ja hauskaa muutenkin. Katsotaan miten tilanne etenee vai eteneekö. Tällä hetkellä kaikilla kaikki ok.

Niin, että miehellä on sydäntä pettää naista ja kohdella näin ollen huonosti ja sinä uskot että mies pitäisi teitä kahta ihan koska on niin sydämellinen ihminen.  Aika yksinkertainen olet.

Sun pitäis ensin ees löytää nainen, joka suostuis sun vaimoks ennen ku kannattaa alkaa edes haaveilemaan rakastajattaresta.

Vierailija kirjoitti:

Sun pitäis ensin ees löytää nainen, joka suostuis sun vaimoks ennen ku kannattaa alkaa edes haaveilemaan rakastajattaresta.

Tai sitten on hypättävä sen vaimoasian yli kokonaan ja tyydyttävä vain siihen rakastajattareen. Kyllä sekin paremman puutteessa menee.

Joskus on tosiaan ollut näin, mutta nykyranskalainen vaimo ei ole sen uskollisempi. Hänellä on omat seikkailunsa aivan samalla tavalla.

Koko ajanhan polyamoriaa ihannoidaan Suomessakin. Pitää hommata kumppani joka ajattelee asioista samalla tavalla, itse haluan olla yhden naisen mies.

Ihan kuin ne rakastajattaret mitään sinkkuja olisivat, rouvia rakastajineen. Parhaimmillaan ovat rouvat sopineet ottavansa toistensa miehet rakastajikseen, ja pitävät talouden molemilla kunnossa kun rahaa lahjoihin menee molempiin suuntiin suunnilleen saman verran. Ja miehet luulevat olevansa suurikin saalis vaikka kauppatavarana heitä pidetään.

Kuka haluaa useampia naisia? Yhdessäkin on haastetta aivan riittävästi.

Joillakin suomalaisilla naisilla on toinen nainen, jonka kanssa vehtaa kun ei mies kykene kaikkea antamaan.

Oli sitten "lupa" tai ei.

Ranskalainen vaimo ei kysele mitään, kun mies ilmoittaa käyvänsä pesettämässä auton ja palaa kolmen tunnin kuluttua raukeana sohvalle.