olen työssäni tekemisissä ihmisten rahankäyttöasioiden kanssa ja
Ja on se vaan niin ihmeellistä, miten selkeesti se järjenkäyttö ja sitten sen puute näkyy vaikkapa noissa matkailuasioissa. En nyt sano että miten näitä asioita töissäni näen mutta hyvinkin näen kyllä.
Jotkut vaan haluaa väen vängällä joka talvi 2 vkoa thaikkuihin ja sitten otetaan jtn aurinkoluottoja tai tuimatkojen osamaksuja. Matka tehdään tietysti kalliilla laiskan ostajan pakettimatkana ja ostetaan siis velaksi tai osarilla. Varaa ei realistisesti olisi,mutta kun mä haluan ja mun kuuluu kans päästä kun muutkin.
Näille ihmisille on mikään pitkäjänteinen suunnittelu, säästäminen saatuja hintojen vertailu ihan utopiaa. Luulen ettei ne kertakaikkiaan osaa suunnitella jotain hankintaa tai asiaa vaikkapa vuoden päähän.
Sitten on niitä joilla myöskin vaikkapa pienehköt tulot. Mutta jostain syystä he pystyy säästämään ja toimimalla johdonmukaisesti saadaankin perheelle lomamatkoja muutama vuodessa. Ilman että tulee perintää, merkintöjä tai että joutuis maksamaan yhtä luottoa jollain toisella.
Miksi jotkut vaan luulee että heille kuuluu saada sama kuin ihan kaikille (esim. Paremmin tienaaville) vaikka itellä ei ole siihen kapasiteettiä? Mitä ne oikein ajattelee?
Kommentit (14)
Sitten on päinvastaisia kuten me. Tilillä 150 000e mut ei uskalla käyttää 7000e lomareissuun (isohko perhe) kun ei tiedä milloin paha päivä tulee. Eletään kyllä superköyhästi...
Totta kai kaikille kuuluu samanlaiset jutut. Tai kuuluisi. Muttei kaikilla ole niihin varaa.
Vai meinaat, että köyhän pitää ajatella, että "mä olen huono, ei mulla ole oikeutta ajatella, että mullakin ois oikeus nauttia elämästä."
Outo muotoilu sulla tuossa.
Mutta tietenkin jos on rahat vähissä, ne pitäisi käyttää tärkeämpiin menoihin, ei löhölomaan. Ja tosiaan voisi säästää isosti näkemällä hiukan vaivaa ja järjestämälllä matkansa itse. Kaikki vaan ei osaa.
Jospa se on sitä supisuomalaista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Miksi hyvätuloisella perheellä olisi oikeus hienompiin lomiin kuin pienituloisilla? Perustuslain mukaankin suomalaiset ovat yhdenvertaisia. Joten täältä tullaan, Phuket, vaikka rahaa ei juuri nyt olekaan!
Minä olen tämä jälkimmäinen esimerkki, tai meidän perhe, 5 henkeä. Keskivertotulot, tai luultavasti vähän allekin, rahaa jää säästöön koko ajan, mistään ei pihistellä, matkoilla käydään 2-3 kertaa vuodessa. En tiedä enkä ymmärrä mihin ihmiset rahansa tunkevat.
Minä kanssa teen työtä ihmisten talousasioiden kanssa ja jännää miten joillakin on tarve olla ihan jotain muuta kuin on. Ja toisaalta joillakin isotuloisilla ei pysy rahat käsissä sitten millään. Oman 4henkisen perheeni nettotulot n. 5500e kuussa ja meiltä jää n. 2000e kuussa säästöön. Meillä on alle 10v vanha isohko omakotitalo, 2 autoa, vene ja pari lomamatkaa vuodessa säästöistä huolimatta ja en koe, että meidän perhe joutuisi mitenkään kitsastelemaan säästöjen takia, vaan mielestäni elämme aika mukavasti. En todella tiedä mikä siinä on kun jotkut osaa hoitaa raha-asiansa ja toisilla on täysi kaaos.
Jospa kuule pitäisit työasiat ihan omana tietonasi.
Monella varmaan kyse on siitä, että ei ymmärretä oikeasti mihin "lokeroon" tulollisesti ja menollisesti kuulutaan. Moni luulee, että "kaikilla" on samanlainen palkkataso, ja "kaikilla" on samanlaiset menot. Eli esimerkiksi pienipalkkainen 1300e/netto tuloinen ihminen kuvittelee olevansa keskituloinen, ja luulee että "kaikilla" menee työmatkoihin esim. 300e/kk ja luottoihin 500e/kk. Sitten hän katsoo kun oikeasti keskituloinen 2300e/kk palkansaaja, joka kulkee töihin pyörällä ja jolla ei ole mitään velkoja, matkustelee ja ostaa (säästöillä) asioita - tulee tunne että kyllä minäkin voin, koska "meillähän on suunnilleen samat tulotkin", kun ei totuutta tiedetä. Eli luullaan että johonkin on varaa kun "muillakin on", eikä huomata mitä eroa omassa tilanteessa on niihin muihin. Ei uskota +/- laskuja vaan mieluummin sitä tunnetta.
Kuulostaa ehkä oudolta, mutta kyllä noihin törmää niin usein että ei voi olla kyse marginaalisesta ilmiöstä. Samaan törmää ihan fiksujenkin ihmisten kohdalla, kun niihin omiin menoihin ja tuloluokkaan on "kupliinnuttu". Esim. mulle joskus kaveri kuittaili että miten mulla on varaa ostaa 150e maksava käytetty pöytä, että "olipa kallis" - ja samaan aikaan hänellä menee niihin työmatkoihin ainakin 300e/kk kun mulla menee 0e. Tai nettikeskusteluissa kovin usein joku perustelee kuinka hänellä kyllä on varaa 300 000e asuntolainaan (vaikka ei laskujen mukaan ole), kun serkulla ja naapurillakin oli, ja nekin on samanlainen lapsiperhe.
En ymmärrä, mikä siinä säästäväisesti elämisessä ja pihtailussa on niin hienoa. Niin kauan, kun myös maksaa kaiken ostamansa ajallaan, on mielestäni hyvä. On sitten osamaksulla viimeiset rahat tai vaivalla säätetyt rahat kyseessä.
Itse en ainakaan halua säästää, vaan elää nyt. Matkustella jne. Kunhan en tee esim hirveää velkaa ja maksan tietysti kaiken. Sitten, kun on esim asunnon oston aika ja haluan käyttää rahani siihen, alan säästää siihen. Nyt haluan mieluummin sinne thaikkuihin kahdeksi viikoksi kuin makuuttaa rahoja säästötilillä.
Elämä on elämistä varten.
Vierailija kirjoitti:
Totta kai kaikille kuuluu samanlaiset jutut. Tai kuuluisi. Muttei kaikilla ole niihin varaa.
Vai meinaat, että köyhän pitää ajatella, että "mä olen huono, ei mulla ole oikeutta ajatella, että mullakin ois oikeus nauttia elämästä."
Miksi rinnastit "ei ole varaa" siihen, että "on huono"? Tuo on ihan oma rinnastuksesi.
Ei kaikille "kuulu" samanlaiset jutut - ihmiselle "kuuluu" ne jutut, joihin hänellä on varaa. Minä tiedän että mulle ei kuulu miljoonavene ja oma jumbojetti, koska en ole miljonääri. Mutta ei se minusta mitenkään huonompaa ihmistä tee, tai tarkoita sitä, että en saisi nauttia elämästä. Minun pitää vain löytää siihen keinot johon omat rahat riittää. Samalla lailla köyhälle ei kuulu ulkomaan matkat tai merkkilaukut jos niihin ei rahat riitä.
Kaikki lähti siitä kun samasta työstä piti saada sama palkka. Seuraavaksi työstä kun työstä piti saada sama palkka. Nyt ollaan menossa siinä vaiheessa, että sama palkka pitäisi saada teki töitä tai ei.
Ihmettelen niitä suomalaisia jotka ostaa jonkun haaveilemansa Vuittonin laukun, ja syö seuraavat kaksi kuukautta pelkkää nuudeleita tai kaurapuuroa ja jättävät mahdollisesti vielä vuokrat maksamatta.
Vissiin nuo monet "Seiskajulkkikset" ovat ulosottolistoilla tuon tuostakin mutta ostavat pikavipeillä merkkilaukkuja, silikoneja rintojen paikalle ja tekohiuksia.
Juu, niin mä pidänkin työasiat omassa tiedossani, ja on todellakin mieltä lämmittävää, kun tiedän monenkin tämän kaupungin asukkaan todellisen raha-asioittensa tilanteensa ihan vaan työni puolesta.
On tosiaan jotenkin säälittävää, kun vastaan kadulla tulee henkilö, jonka persaukisuuden tiedän sentilleen, ja muut luulevat, että kyseinen henkilö on varakaskin, mutta eihän muut ulkopuoliset ihmiset tiedä, että kuinka paljon maksamattomia velkoja henkilöllä on, vaikka hän asuukin upeassa ja hulppeassa omakotitalossa ja pihalla on parikin tämän vuosimallin autoa.
Minäkin olen ollut aikoinaan sellaisessa työpaikassa, jossa todellakin pääsi ihmettelemään joidenkin ihmisten täysin hallitsematonta rahojen käyttöä. Joillakin ei näytä olevan minkäänlaista tolkkua, mihin heillä on varaa ja mihin ei. Sitten syytetään koko yhteiskuntaa, kun ei olekkaan rahaa maksaa korkojen kera vippejään takaisin.....Mut kun piti päästä matkustamaan sinne, kun kaverin perhekin.