Täytyykö lastenhoitajan varsinaisesti leikkiä lasten kanssa?
Siis esimerkiksi päiväkodissa tai vaikka iltapäiväkerhossa. Pidän lapsista ja jutustelen, piirtelen ym heidän kanssaan ihan mielelläni. Tykkään lasten kanssa työskentelyssä kuitenkin siitä kasvatuksellisesta ja hoidollisesta puolesta, tykkään ihan keksiä lapsille tekemistäkin, mutta en ole mikään leikkijä. En ole itsekään lapsena tykännyt leikkiä porukassa.
Onko väärin jos hoitaja kieltäytyy osallistumasta barbileikkiin tai autoratailuun, tai ulkona ei pelaa jalkapalloa lasten kanssa? Puhun siis nimenomaan päiväkodeista ym. Ammatillisesta lastenhoidosta paikoissa missä on muitakin lapsia ja hoitajia. En mistään sukulaislasten kaitsemisesta.
Kommentit (8)
Enimmäkseen lapset leikkivät keskenään ja aikuisen tehtävä on valvoa lapsia, mutta kyllä myös leikkiminen kuuluu osana lastenhoitajien/lastentarhanopettajien työnkuvaa.
Usein aikuisen osallistuminen leikkihetkeen liittyy leikin käynnistämiseen tai aikuinen menee mukaan leikkiin silloin, kun näyttää että leikki ei oikein suju (esim. joku lapsi ei pääse leikkiin mukaan tai leikissä kiusataan/sorretaan jotain lasta).
On myös varhaiskasvatuksen keinoja, jotka liittyvät leikkimiseen/ovat leikkimistä. Esim. ohjatussa leikissä aikuinen "päättää" leikin ja jakaa "roolit" ja on mukana leikissä ohjaten sitä hienovaraisesti (menetelmä auttaa lapsia tutustumaan uusiin kavereihin ja rikkomaan mahdollisia "klikkejä" ja valtarakenteita, mitä ryhmään voi syntyä (esim. sama lapsi ei saakkaan olla aina kotileikissä äiti ja määäräillä rolinsa kautta muita, vaan joku muukin pääsee kokeilemaan tätä roolia ja pomottaja saa kokemusta leikkitavasta, jossa hän ei saakkaan määtäillä muita, vaan joutuu opettelemaan aitoja vuorovaikutustaitoja ja neuvottelemaan))
LastenHOITAJAN työ on luonteeltaan enemmän hoivaavaa ja huoltapitävää. Jos se kasvatuksellisuus kiinnostaa, mikset opiskele lastentarhanopettajaksi?
Mut ei, ei tarvitse leikkiä barbeilla tai tehdä hiekkakakkuja, mutta pitää osata ohjata leikkiin ja pelata vaikka sitä jalkapallon tapaista innostaakseen.
Vierailija kirjoitti:
Siis esimerkiksi päiväkodissa tai vaikka iltapäiväkerhossa. Pidän lapsista ja jutustelen, piirtelen ym heidän kanssaan ihan mielelläni. Tykkään lasten kanssa työskentelyssä kuitenkin siitä kasvatuksellisesta ja hoidollisesta puolesta, tykkään ihan keksiä lapsille tekemistäkin, mutta en ole mikään leikkijä. En ole itsekään lapsena tykännyt leikkiä porukassa.
Onko väärin jos hoitaja kieltäytyy osallistumasta barbileikkiin tai autoratailuun, tai ulkona ei pelaa jalkapalloa lasten kanssa? Puhun siis nimenomaan päiväkodeista ym. Ammatillisesta lastenhoidosta paikoissa missä on muitakin lapsia ja hoitajia. En mistään sukulaislasten kaitsemisesta.
Leikki on osa lastenhoitoa se on totta. Mutta eihän sitä pysty syventymäänkään yhteen leikkiin pihalla jossa on paljon hoidettavia lapsia. Mutta osallistut leikkeihin siinä sivussa sen minkä pystyt. Yleensä vain lastenhoitajia on niin vähän ulkona lapsimäärään nähden ettei siinä ole aikaa jäädä parin lapsen kanssa oikein kunnolla leikkimäänkään. Silmät kun saa olla selässäkin.
Vierailija kirjoitti:
LastenHOITAJAN työ on luonteeltaan enemmän hoivaavaa ja huoltapitävää. Jos se kasvatuksellisuus kiinnostaa, mikset opiskele lastentarhanopettajaksi?
Mut ei, ei tarvitse leikkiä barbeilla tai tehdä hiekkakakkuja, mutta pitää osata ohjata leikkiin ja pelata vaikka sitä jalkapallon tapaista innostaakseen.
Ihan kaikki päiväkodissa kasvattavat ja hoitavat lapsia. Ei niitä kahta asiaa voi erotella. Sitä paitsi normipäiväkodissa (eskari poislukien) lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan työnkuva on varmaan 80-prosenttisesti se sama, eli perushoitoa, ohjaamista, valvomista, tuokioiden pitoa ja toiminnan suunnittelua ym. Ei lastentarhanopettajalla ole mahdollisuutta eristäytyä hoitotyöstä tai lastenhoitajalla suunnitelmallisesta kasvattamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Enimmäkseen lapset leikkivät keskenään ja aikuisen tehtävä on valvoa lapsia, mutta kyllä myös leikkiminen kuuluu osana lastenhoitajien/lastentarhanopettajien työnkuvaa.
Usein aikuisen osallistuminen leikkihetkeen liittyy leikin käynnistämiseen tai aikuinen menee mukaan leikkiin silloin, kun näyttää että leikki ei oikein suju (esim. joku lapsi ei pääse leikkiin mukaan tai leikissä kiusataan/sorretaan jotain lasta).
On myös varhaiskasvatuksen keinoja, jotka liittyvät leikkimiseen/ovat leikkimistä. Esim. ohjatussa leikissä aikuinen "päättää" leikin ja jakaa "roolit" ja on mukana leikissä ohjaten sitä hienovaraisesti (menetelmä auttaa lapsia tutustumaan uusiin kavereihin ja rikkomaan mahdollisia "klikkejä" ja valtarakenteita, mitä ryhmään voi syntyä (esim. sama lapsi ei saakkaan olla aina kotileikissä äiti ja määäräillä rolinsa kautta muita, vaan joku muukin pääsee kokeilemaan tätä roolia ja pomottaja saa kokemusta leikkitavasta, jossa hän ei saakkaan määtäillä muita, vaan joutuu opettelemaan aitoja vuorovaikutustaitoja ja neuvottelemaan))
Jotenkin niin tieteellinen katsomustapa. Eikö voisi ajatella myös että leikki on luovuutta ja hauskaa!
Aikuinenkin voi vähän höllätä sitä pipoa silti menettämättä auktoriteettiaan. Lapset myös opettavat aikuisille monia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin niin tieteellinen katsomustapa. Eikö voisi ajatella myös että leikki on luovuutta ja hauskaa!
Aikuinenkin voi vähän höllätä sitä pipoa silti menettämättä auktoriteettiaan. Lapset myös opettavat aikuisille monia juttuja.
Lastentarhanopettajat haluavat hienostella termeillä ja sillä lailla tehdä itsensä ja yliopistotutkintonsa tarpeellisiksi.
Oikeasti asia eli lasten leikin johdattelu tarvittaessa rakentavammaksi on jotain, mitä lapsista enemmän kokemusta omaava tekee ihan automaattisesti ja/tai intuitiolla.
ei ole alasi. Hakeudu vaikka kerhon vetäjäksi?