Isovanhempani ovat av-mammoja ja hylkäsivät minut :(

Long story short: Isovanhempani ovat sitä mieltä, että olen B-luokan kansalainen koska olen vielä 28-vuotiaana perheetön ja asun vuokralla. Olen perseestä myös koska kävin "vain" AMK:n ja siltikin menin töihin "ylikoulutettuna" sihteeriksi eikä minusta tullut rikasta yrityspomoa. Toisaalta minun olisi pitänyt mennä suoraan yläasteelta töihin koska hekin nuoruudessaan vain menivät töihin ilman turhia koulutushömpötyksiä.

He häpeävät minua eivätkä halua olla enää missään tekemisissä kanssani. Tämän ovat siis sanoneet useasti eli ei ole mitään omakeksimääni liioittelua.

Toisaalta minulle on ihan sama, en halua elämääni negatiivisia ihmisiä enkä neuvojia koska elän juuri siten kuin haluan. Mutta toisaalta tuntuu pahalta menettää vuosien jälkeen läheisiä sukulaisia tietäen, että he eivät kuitenkaan ole kuolleita. Vain minä olen heille kuin kuollut. Vertaistukea? Haukkuja? Mielipiteitä?