Lue keskustelun säännöt.
Ryhtyisitkö perhepäivähoitajaksi?
12.02.2016 |
Minä en. Onneksi minulla onkin hankittuna toisenlainen ammatti. Pidän kyllä pikkumuksuista, mutta en jaksaisi heitä työkseni hoitaa päivittäin; EI kiitos! Tylsä homma ruoanlaittoineen ja kersojen ulkoiluttamisenineen, vaikka kaupungin/kunnan perhepäivähoitureilla on näitä yhteisiä säännöllisiä kokouksia ja meetingejä, niin silti itse työ on pääasiassa vain lasten kanssa touhuamista päivästä toiseen.
Toisekseen olen omat lapseni hoitanut itse aikoinani ja melkoisen pitkiä jaksoja hoidin heidät itse, kun he olivat pieniä, koska olin siihen aikaan töissä määräaikaisissa työtehtävissä.
Enkä vaan ymmärrä, miksi perhepäivähoitajia koulutetaan nykyisin, vaikka itse perhepäivähoitaja olisi hoitanut omiakin lapsiaan päätoimisesti siihen aikaan, kun he olivat pieniä. Mikä siinä hommassa voi olla niin vaikeaa, että pitää oikein koulutus moiseen hommaan käydä????
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä hommassa voi olla niin vaikeaa, että pitää oikein koulutus moiseen hommaan käydä????
No mikä lasten hoitamisessa päiväkodissa sitten on sellaista, että siinäkin on hyötyä koulutuksesta? Sitä voi miettiä.
Toisaalta kaikilla paikkakunnilla ei edellytetä pph:lta koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi pakko valita joku nopeasti opiskeltava ammatti, ei kai tuo pahimmasta päästä olisi. Eikös ammattikoulun aikuispuolelta saata päästä jopa vuodessa ulos?
Mieluummin hoitaisin muutaman muksun laumaa kuin olisin jossain aliresursoidussa päiväkotiryhmässä. Varmaan pystyisin tutustumaan yksittäisiin lapsiin paremmin ja huomioimaan heidät yksilöinä. Sikäli ei olisi pahin mahdollinen ammatti, jossa työskennellään lasten kanssa.
Mitä koulutuksen pituuteen tulee, kai siinä käydään läpi erityyppisten lasten käsittelyä ja "lauman" hallintaa. Harvalla kuitenkaan nykyaikana on ollut omasta takaa niin montaa lasta hoidossa kuin perhepäivähoitajilla yleensä on. Luulisi myös, että lasten vanhemmat vaativat vähintään samantasoista kasvatusta kuin mitä päiväkodissa saisi.
En ikinä, mutta arvostan sitä kuka työnsä hyvin tekee.
T. pph:n tytär
En rupeaisi pphksi, mutta arvostan heitä suuresti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulutuksen pituuteen tulee, kai siinä käydään läpi erityyppisten lasten käsittelyä ja "lauman" hallintaa. Harvalla kuitenkaan nykyaikana on ollut omasta takaa niin montaa lasta hoidossa kuin perhepäivähoitajilla yleensä on. Luulisi myös, että lasten vanhemmat vaativat vähintään samantasoista kasvatusta kuin mitä päiväkodissa saisi.
Lasten kasvua ja kehitystä, säännöksiä, sairauksiin ja vammaisuuteen liittyviä juttuja, toiminnan suunnittelua ym ym siellä opetetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että ei yksi avaus aiheesta riittänyt?
En todellakaan. Ikinä enkä mistään hinnasta. Jo siskon lapsen hoito kiristi päätä, kun vanhemmat toimi miten toimi. Viivyttelivät hakemisessa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulutuksen pituuteen tulee, kai siinä käydään läpi erityyppisten lasten käsittelyä ja "lauman" hallintaa. Harvalla kuitenkaan nykyaikana on ollut omasta takaa niin montaa lasta hoidossa kuin perhepäivähoitajilla yleensä on. Luulisi myös, että lasten vanhemmat vaativat vähintään samantasoista kasvatusta kuin mitä päiväkodissa saisi.
Lasten kasvua ja kehitystä, säännöksiä, sairauksiin ja vammaisuuteen liittyviä juttuja, toiminnan suunnittelua ym ym siellä opetetaan.
...niin ja nykyisin kaupungin palkkalistoilla olevilta perhepäivähoitajilta edellytetään pitää hoitamistaan lapsista päiväkirjamaista havaintokirjanpitoa, johon hoitaja kirjoittelee tai ruksailee vaihtoehtoruutuihin lapsesta tekemiään päivittäisiä havaintoja lapsen käytöksestä jne.
Ei s...na sanon minä, ettei enää lapsuuttaankaan saa lapset viettää rauhassa, ettei heitä joku taho syynäisi ja tarkkailisi. Ja sehän se, kun vilkkaille lapsille on keksitty näitä uusia diagnooseja kuten ADH ja mitä kaikkea niitä onkaan. Niinpä leima otsaan jo lapsena lapselle!!
En ikimaailmassa. Huono palkka, liian stressaavaa työtä minulle ja en osaa olla lasten kanssa, vaikka yleensä kaikki heistä tykkäävät minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulutuksen pituuteen tulee, kai siinä käydään läpi erityyppisten lasten käsittelyä ja "lauman" hallintaa. Harvalla kuitenkaan nykyaikana on ollut omasta takaa niin montaa lasta hoidossa kuin perhepäivähoitajilla yleensä on. Luulisi myös, että lasten vanhemmat vaativat vähintään samantasoista kasvatusta kuin mitä päiväkodissa saisi.
Lasten kasvua ja kehitystä, säännöksiä, sairauksiin ja vammaisuuteen liittyviä juttuja, toiminnan suunnittelua ym ym siellä opetetaan.
...niin ja nykyisin kaupungin palkkalistoilla olevilta perhepäivähoitajilta edellytetään pitää hoitamistaan lapsista päiväkirjamaista havaintokirjanpitoa, johon hoitaja kirjoittelee tai ruksailee vaihtoehtoruutuihin lapsesta tekemiään päivittäisiä havaintoja lapsen käytöksestä jne.
Ei s...na sanon minä, ettei enää lapsuuttaankaan saa lapset viettää rauhassa, ettei heitä joku taho syynäisi ja tarkkailisi. Ja sehän se, kun vilkkaille lapsille on keksitty näitä uusia diagnooseja kuten ADH ja mitä kaikkea niitä onkaan. Niinpä leima otsaan jo lapsena lapselle!!
No ei kyllä läheskään kaikissa kaupungeissa tuollaista edellytetä. Sangen kummalta kuulostaa moinen päivittäinen havaintokirjanpito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulutuksen pituuteen tulee, kai siinä käydään läpi erityyppisten lasten käsittelyä ja "lauman" hallintaa. Harvalla kuitenkaan nykyaikana on ollut omasta takaa niin montaa lasta hoidossa kuin perhepäivähoitajilla yleensä on. Luulisi myös, että lasten vanhemmat vaativat vähintään samantasoista kasvatusta kuin mitä päiväkodissa saisi.
Lasten kasvua ja kehitystä, säännöksiä, sairauksiin ja vammaisuuteen liittyviä juttuja, toiminnan suunnittelua ym ym siellä opetetaan.
...niin ja nykyisin kaupungin palkkalistoilla olevilta perhepäivähoitajilta edellytetään pitää hoitamistaan lapsista päiväkirjamaista havaintokirjanpitoa, johon hoitaja kirjoittelee tai ruksailee vaihtoehtoruutuihin lapsesta tekemiään päivittäisiä havaintoja lapsen käytöksestä jne.
Ei s...na sanon minä, ettei enää lapsuuttaankaan saa lapset viettää rauhassa, ettei heitä joku taho syynäisi ja tarkkailisi. Ja sehän se, kun vilkkaille lapsille on keksitty näitä uusia diagnooseja kuten ADH ja mitä kaikkea niitä onkaan. Niinpä leima otsaan jo lapsena lapselle!!
Juuh, ja ne huomiot lapsesta tekee yksi ihminen=lyhytkurssin käynyt perhepäivähoitaja;huh,huh, sanonpahan vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en edes halunnut viedä lapsiamme perhepäivähoitoon, kun lapsemme olivat siinä iässä, että tarvitsivat hoitajaa, kun olin töissä.
Yksi syy se, että kukaan taho ei tutki kuitenkaan perhepäivähoitajan kotioloja siltä osin, että millainen perhepäivähoitajan asuinkumppani (=avomies, aviomies tms. seurustelumestari) siellä perhepäivähoitajan kotona asuu. Perhepäivähoitajalla saattaa olla kumppaninaan pedofiili tai muuten vaan vinksahtanut tyyppi.
Olen perhepäivähoitaja. Pidän työstäni vaikka siinä on omat huonot puolensa. Hyviäkin on paljon. Tässä työssä ei lyhyt- ja kirjekurssit riitä. Pitää tietää lapsen kehityksestä, leikistä, varhaiskavatuksesta, lainsäädännöstä, ravinnosta, liikunnasta jne paljon. Erilaisia kaavakkeita täytetään joka lapsesta, arviointia sinne ja tänne. Koulutus ja tietoisuus auttaa jaksmaan.
Lapset ovat ihania, perheet ei aina, mutta kaikkien kanssa on toimeen tultu. Osasta perheistä on tullut jopa ystäviä ja hoitolapset jääneet omien lasten kavereiksi.
Palkka saisi olla parempi, etenkin kun minullakin on koulutus joka on suunnattu päiväkotiin. Valitsin silti perhepäivähoidon jossa on enemmän vapautta kuin laitoshoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en edes halunnut viedä lapsiamme perhepäivähoitoon, kun lapsemme olivat siinä iässä, että tarvitsivat hoitajaa, kun olin töissä.
Yksi syy se, että kukaan taho ei tutki kuitenkaan perhepäivähoitajan kotioloja siltä osin, että millainen perhepäivähoitajan asuinkumppani (=avomies, aviomies tms. seurustelumestari) siellä perhepäivähoitajan kotona asuu. Perhepäivähoitajalla saattaa olla kumppaninaan pedofiili tai muuten vaan vinksahtanut tyyppi.
Ei päiväkotihenkilökunnankaan vinksahtuneisuutta tai seksuaalista suuntautumista kukaan tutki, jos se ei sitten työhaastattelussa paljastu poikkeavana käytöksenä. Läheskään kaikki eivät edes ole näyttäneet rikosrekisteriotetta sitä yhtä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen perhepäivähoitaja. Pidän työstäni vaikka siinä on omat huonot puolensa. Hyviäkin on paljon. Tässä työssä ei lyhyt- ja kirjekurssit riitä. Pitää tietää lapsen kehityksestä, leikistä, varhaiskavatuksesta, lainsäädännöstä, ravinnosta, liikunnasta jne paljon. Erilaisia kaavakkeita täytetään joka lapsesta, arviointia sinne ja tänne. Koulutus ja tietoisuus auttaa jaksmaan.
Lapset ovat ihania, perheet ei aina, mutta kaikkien kanssa on toimeen tultu. Osasta perheistä on tullut jopa ystäviä ja hoitolapset jääneet omien lasten kavereiksi.
Palkka saisi olla parempi, etenkin kun minullakin on koulutus joka on suunnattu päiväkotiin. Valitsin silti perhepäivähoidon jossa on enemmän vapautta kuin laitoshoidossa.
Lisään vielä että työ on juuri sellaista kun sen haluaa olevan, jos viitsii nähdä vaivaa edes vähän niin kahta samanlaista päivää ei ole. Ja saa ihan itse päättää työpäivän kulun. Jos tänään huvittaa metsäretki niin voi lähteä retkelle. Se on se mitä työssä arvostan, saan itse päättää ja kuunnella lasten toiveita.
Mulle oman kodin siisteys on niin tärkeää etten ikinä ottaisin lapsia kotiini pyyhkimään räkää sohvaani.
Vierailija kirjoitti:
En rupeaisi pphksi, mutta arvostan heitä suuresti.
Samoin. Uskon, että työ on ihan ok sellaiselle, joka siitä pitää. Eli esim. hoitajalle, joka on ollut aiemmin tarhassa töissä pph:na toimiminen antaa ihan erilaista vastuuta ja sisältöä työhön. Ihan erilainen suhde syntyy neljään lapseen, jotka parhaimmillaan ovat hoidossa 5-6 vuotta. Saat myöskin suunnitella oman toimintasi pitkälle itse. Miinuksena on, että kotia saa olla siivoamassa ja ruokaa laittamassa. Rankkaahan se on, jos on esim. parikin vauvaa tai taaperoa. Isommat menevät helpommalla. Päivässä ei juuri ole edes sitä kaffepaussea, koska lasten nukkuessa yleensä siivoat ruoat ja laitat välipalat. Ja kaikki isommat eivät välttämättä enää nuku.
Meillä on ihana hoitaja, joka todella on auttanut kasvattamaan lapsestamme sellaisen kultakimpaleen joka hän on. Empaattinen, ihana, kannustava, positiivinen. Kärsin esikoisen vauvavuotena masennuksesta ja olen aina ollut huolissani siitä, miten lapsemme emotionaalisesti kehittyy näistä lähtökohdista. Mutta hänestä onkin tullut huomioiva, empaattinen ja lämmin. Hyvästä hoitajasta on todella ollut tässä hyötyä, varsinkin kun lapseni meni hoitoon vuoden iässä ja olen itse joutunut tekemään pitkiä työpäiviä. Hellyys ja rakkaus, jota hoitaja osoittaa on jotain täysin korvaamatonta. Sanoisin, että tämä on myös ammatin positiivinen puoli. Aivan varmasti hoitaja saa siitä itsekin jotain. Ja vanhemmat ovat lähtökohtaisesti tyytyväisiä ja antavat kannustavaa palautetta enemmän kuin päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen perhepäivähoitaja. Pidän työstäni vaikka siinä on omat huonot puolensa. Hyviäkin on paljon. Tässä työssä ei lyhyt- ja kirjekurssit riitä. Pitää tietää lapsen kehityksestä, leikistä, varhaiskavatuksesta, lainsäädännöstä, ravinnosta, liikunnasta jne paljon. Erilaisia kaavakkeita täytetään joka lapsesta, arviointia sinne ja tänne. Koulutus ja tietoisuus auttaa jaksmaan.
Lapset ovat ihania, perheet ei aina, mutta kaikkien kanssa on toimeen tultu. Osasta perheistä on tullut jopa ystäviä ja hoitolapset jääneet omien lasten kavereiksi.
Palkka saisi olla parempi, etenkin kun minullakin on koulutus joka on suunnattu päiväkotiin. Valitsin silti perhepäivähoidon jossa on enemmän vapautta kuin laitoshoidossa.
Lisään vielä että työ on juuri sellaista kun sen haluaa olevan, jos viitsii nähdä vaivaa edes vähän niin kahta samanlaista päivää ei ole. Ja saa ihan itse päättää työpäivän kulun. Jos tänään huvittaa metsäretki niin voi lähteä retkelle. Se on se mitä työssä arvostan, saan itse päättää ja kuunnella lasten toiveita.
Ihan kuin meidän hoitajamme suusta! Jos siellä olet M, niin olet ihana :) Teet todella työtä jolla on merkitystä. Niin lapsellemme kuin myös meidän koko perheelle. Arkemme on paljon sujuvampaa ja aurinkoisempaa kun olet elämässämme.
Vierailija kirjoitti:
Itse en edes halunnut viedä lapsiamme perhepäivähoitoon, kun lapsemme olivat siinä iässä, että tarvitsivat hoitajaa, kun olin töissä.
Yksi syy se, että kukaan taho ei tutki kuitenkaan perhepäivähoitajan kotioloja siltä osin, että millainen perhepäivähoitajan asuinkumppani (=avomies, aviomies tms. seurustelumestari) siellä perhepäivähoitajan kotona asuu. Perhepäivähoitajalla saattaa olla kumppaninaan pedofiili tai muuten vaan vinksahtanut tyyppi.
Pedofiilejä ja hulluja saattaa tulla muuallakin vastaan. Et koskaan tiedä esim. minkälaisia lapsen kaverin vanhemmat ovat. Mutta ainakin meillä hoitajat muodostavat "tiimin", joka tapaa päivittäin. Luulen, että silloin on parempi kontrolli. Mutta joo, onhan se totta, että ennalta et voi tietää onko hoitaja hyvä vai huono. Anoppini on pph, ja sanoo, että hänkin tietää useita hoitajia, joille ei koskaan antaisi lapsiaan. Lähinnä siis ovat sellaisia, etteivät helli ja pidä sylissä edes pientä lasta.
Perhepäivähoitajana on vapaus määrittää toiminta sellaiseksi kuin sen itse haluaa (toisin kuin päiväkodissa, missä kollegat ja pomot määrävät tosi paljosta ja aina pitää neuvotella toisten kanssa sekä spontaanius pitkälti puuttuu). Huonona puolena perhepäivähoitajan työssä on sitten mm. surkea palkka ja ne ruoanlaitto ja siivous jos niitä ei satu tykkäämään.